keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Zadaa - kirppari kännykässä

Oletteko jo tutustuneet Zadaa -appiin? Se on käytetyn tavaran app, käytännössä siis kirppari kännykässäsi! Aloitin käytön viime talvena ja olen kyllä aivan koukussa. Selailu on superhelppoa, kun jaksaa nähdä sen vaivan, että syöttää profiiliin omat mittansa - vaatekoon, housujen tuumakoon, pituuden, kengän numeron, rintaliivin koon ja vartalon muodon. Näin palvelu näyttää sinulle vain omankokoisia tuotteita.

Selailen Zadaata säännöllisesti, parhaat löydöt tekee niin. Ihan niin kuin kaikessa kirppisjuttujen metsästämisessä, yhdellä käynnillä harvoin löytyy mitään, säännöllisillä käynneillä löytöjä alkaa sadella. Toimia kannattaa suhteellisen nopeasti - minua on jäänyt kaivelemaan yksi Samujin ihana huivi, jota jäin miettimään ja sitten se olikin jo mennyt.

Olen kyllä ehtinytkin tehdä vaikka kuinka hyviä kauppoja:



  • Tummanvihreä kevyttoppatakki on noussut samantien takkisuosikiksi. Coster Copenhagenin takki maksoi 23 euroa.
  • Musta käsilaukku, Marc Jacobs, 64 euroa. Tarvitsin uuden mustan käsilaukun. Vierastan sellaisia käsilaukkuja, jotka kiljuvat jotain tiettyä merkkiä. Tämä MJ:n laukku oli tuntematon malli itselle, eikä merkki näy kuin ihan pienellä läpän laatassa. Kätevä laukku esim. kaupunkilomille, on tosi tilava, muttei silti liian iso.
  • Supervärikkäät Niken lenkkarit. Mietin näitä tosi pitkään, mutta uskaltauduin kuitenkin tilaamaan, kun kuvauksen mukaan tossut olivat ihan uudet ja hintaa oli vain 17 euroa. Onneksi tilasin, nuo ovat aivan superhauskat tossut, jotka värikkyytensä vuoksi saavat joka kerta kehuja, kun laitan ne jalkaan! Mahtava vaatetuksen piristäjä ja tosi hyvät kaupunkitossut sellaisiin päiviin, kun askelia tulee reilusti. Niin kuin minulla helposti tulee.
  • Marc Jacobsin nudet hiiriballeriinat olivat täysin käyttämättömät ja maksoivat 39 euroa. Näiden tulevaisuus on nyt kylläkin vielä vaakalaudalla, kun ovat hiertäneet kun olen noita nyt pari kertaa käyttänyt. Mietin vielä, että yritänkö muotoilla ne jalkaani sopivaksi (koko on sopiva, mutta joku kengän muodossa saa minulle aikaan hiertymiä) vai luovutanko ja myyn kengät eteenpäin. En haluaisi kyllä noista luopua, ovat niin hauskat.



Näiden lisäksi olen hankkinut myös piiiiitkäään haaveilemani Dr. Martensin kiiltonahkamaiharit, jotka ovat talviteloilla vintillä eivätkä siksi päässeet kuvaan. Olivat kyllä ihan suosikkikengät talvella ja keväällä, kun sopivat hyvin niin housujen kuin hameenkin kanssa. Martenisit ovat sellainen tuote, jota en olisi varmaan normaalihintaisena raaskinut ostaa. Zadaasta löytyi siistit murto-osalla alkuperäisestä hinnasta, niin sain vihdoin himoitsemani parin.

Lisäksi yksi ostos on sellainen, jota en kyllä varsinkaan varmaan kuuna päivänä olisi ostanut uutena ja täyshintaisena, Tarvitsin pienemmän lompakon, kun entinen tuntui liian isolta pienempiin laukkuihin. Zadaassa vastaan tuli Mulberryn hyväkuntoinen ja juuri sopivan kokoinen nahkalompakko hintaan 50 euroa. Tämän kuvauksessa oli, että oli käytetty ja kulumisen merkkejä on, mutta täytyy sanoa, että minä en kyllä huomannut yhtään. Ihan kuin uusi, olen ollut tosi tyytyväinen!


Jos Zadaa ei ole sinulle vielä entisestään tuttu, niin tutustu ja lataa https://zadaa.co/. Käyttämällä koodiani SH8000 saat myös 5 euroa ostosrahaa ensimmäiseen ostoosi.

"Tavallisilla" kirpputoreilla en olekaan sitten Zadaan lataamisen jälkeen juurikaan käynyt. Enkä ostanut juuri mitään uutena, kun nämä kierrätystavaralöydöt ovat niin älyttömän hyviä.

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Kookoksinen raparperitorttu

Sain ison nivaskan raparperia kollegalta, sillä hän tietää, että tykkään tehdä kesäjuhliini raparperista sitruunahapon kanssa juomaa, joka toimii signature drinkkini, eli raparperi-mojiton ainesosana. Sainkin ison satsin tuota ihanan raikasta vaaleanpunaista kesäjuomaa kehittymään (jos juoman resepti kiinnostaa, niin löydät sen täältä).

Tämän vuoden raparperijuomasatsi

Raparperia oli niin paljon, että en saanut juomaan kulutettua kuin ehkä kolmasosan nivaskasta. Päätin sitten pitkästä aikaa leipoa (tiedän, että pitkästä aikaa, sillä löysin jääkaapistani helmikuussa vanhaksi menneen leivontamargariinin - kuvatodiste alla!).


Äidilläni on hyvä kookoksella mehevöitettävän raparperipiirakan ohje, mutta kun en tietenkään jaksanut alkaa kysymään äidiltä ohjetta, niin googlailin kookosta sisältäviä raparperipiirakkaohjeita. Bongasin sieltä tämän Anna-lehdessä julkaistun tortun ohjeen, jossa kookosta olikin kieltämättä useammassakin muodossa. Koska kaikki ainekset löytyivät kaapista, niin päätin kokeilla ohjetta.

Ihan mehevä ja varsin kookoksinen piirakka tästä syntyikin. Ohjeesta poiketen lisäsin raparperipalojen joukkoon myös muutaman mansikan, kun minulla sattui niitä olemaan.



Raparperi-kookostorttu


2          munaa
1.5 dl   ruokosokeria
1 dl      kookosmaitoa (tai ruokakermaa)
100 g   sulatettua voita tai margariinia
3 dl      vehnäjauhoja
1.5 dl   kookoshiutaleita
1 tl       leivinjauhetta

päälle:
5 dl      pieniä raparperinpaloja (lisäsin myös muutaman mansikan)

pinnalle:
1 dl      ruokosokeria
1.5 dl   kookoshiutaleita
1 dl      kookosmaitoa tai ruokakermaa
1          muna

Valmistusohje

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kookosmaito (tai ruokakerma), jäähtynyt rasvasula sekä keskenään sekoitetut vehnäjauhot, kookoshiutaleet ja leivinjauhe. Sekoita varovasti nostelemalla tasaiseksi taikinaksi.

Levitä taikina piirasvuokaan. Ripottele päälle raparperinpalat.

Sekoita pinnalle tulevat aineet keskenään ja levitä seos raparperinpalojen päälle.


Paista torttua 175 asteen uuninlämmössä 40–45 minuuttia, kunnes se on keskeltäkin kypsä.

Nautitaan vaniljajätskin kanssa, of course

Seinälautasnainen

Minusta on näköjään kuoriutunut seinälautasihminen. Sen verran vakuuttava seinälautaskokoelmani alkaa nimittäin olla.

Ehkä saatatkin jo muistaa keittiön seinällä kiikkuvat mustavalkoiset lautaset? Ihanat.




Eteisen seinää taasen koristavat Arabian kaupunki-sarjan lautasista Lappeenranta ja Helsinki - itseoikeutetusti tietenkin.


Ja oi kyllä - minulla on uusia seinälautasia! Kyllä, kyllä! Äidin kätköistä löytyi pitkään himoitsemani Esteri Tomulan kukkasarjan pikkulautasia 3 kappaletta. Kukkia jo valmiiksi tulvivaan eteiseeni saapui lisää kukkia!



Karhunvatukka, Pietaryrtti ja Suopursu. Olen onnellinen seinälautasnainen. Kiitos äiti.

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Pihakausi avattu!

Vau, mitkä kelit meitä tuli hellimään!

Äitienpäiväviikonloppu on toiminut minulla perinteisenä pihakylvö- ja istutusviikonloppuna - niin tänäkin vuonna. Taimikaupassa lähti vähän keulimaan, ostin ison kasan yritintaimia, avomaan kurkkua, kesäkurpitsan ja amppelitomaatin. Viime vuodelta oli todella reilu määrä siemeniä vielä tallessa, joten ne hyötykäytin tänä vuonna.

Pihan kasvulaatikoihin meni avomaan kurkut, salkopapua, kesäkurpitsa (jonka kyllä siirrän johonkin omaan ämpäriin tms. kun vie niin hirveästi tilaa ja kasvaa rönsyillen), lollo rosso -salaattia, pinaattia, tilliä ja sileälehtistä persiljaa.



Keittiöikkunan yrttitarhaan pääsi basilika, sitruunatimjami, oregano ja sitruunamelissa. Rosmariini ja salvia vielä tulossa kunhan löydän hyvät taimet.


Amppelitomaatti oli ihan heräteostos, jonka järkevyydestä en niin tiedä. Kastelua ja ravinnettahan tuo vaatii aika reilusti, mikä voi olla haaste kesällä paljon poissa kotoa olevalle. Naapurit kyllä tosin auttavat kastelussa, eli jos tulee lämmin kesä, niin ehkä tuosta tulee vielä tomaattisato. Saas nähdä!


On kyllä ollut aivan ihanaa näillä keleillä olla pihanomistaja. Meidän piha on kyllä niin kaunis ja viihtyisä. Huomaan, että usein ohikulkijatkin pysähtyvät ihailemaan pihaa ja joskus jopa ottavat siitä muutaman valokuvan!

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Aamupala työpaikalla

Aamurutiineihini kuuluu aamupalan syönti vasta työpaikalle saavuttuani. Juon kotona kahvin rauhassa aamu-tv:tä katsellen ja sitten kävelen töihin, haen työpaikan baristalta kahvin ja nautin aamiaiseni aamun toisen kahvikupillisen seurana. 

Aamupalani on aina sama - purkki Ehrmannin jugurttirahkaa ja Bonnen mangososetta ja/tai mustikoita pakkasesta. Sen lisäksi sekoittelen kotona valmiiksi tällaisen sekoituksen, jota ripottelen aamurahkani päälle purutuntuman, antioksidanttien ja kuidun saamiseksi.


Vanha hillopurkki käy tarkoitukseen mainiosti. Sinne ikisuosikkejani kaakaonibsejä, chiansiemeniä ja kauralesettä. Lisäksi vähän psyllium-jauhetta, niin vatsa tykkää. Purkkiin kansi päälle ja rivakka ravistelu, niin minun "aamumysli" on valmis.  Käsilaukkuun ja mukaan työpaikalle. Työpaikalla tätä on sitten kätevä sirotella aamupalan joukkoon. Tämä satsi riittää minulla pariksi viikoksi.


sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Sisustushommia keittiössä

Olin helmi- ja maaliskuussa niin paljon työmatkoilla, että käytännössä kävin kotona vain pesemässä pyykkiä ja valmistautumassa uuteen reissuun. Lisäksi reissurumban loputtua sain kausi-influenssan juuri ennen pääsiäistä, joka pisti minut petipotilaaksi 8 päiväksi ja vei voimat pariksi viikoksi. Tuntuu, että koko alkuvuosi onkin hurahtanut ihan tässä huomaamatta. Nyt ollaan jo pitkällä keväässä - olohuoneen ikkunan alla pikkuvarpuset ovat aloittaneet pesimähommat ja pihalla skillat urheasti työntyy ulos pakenevan lumiverhon alta.

Kevät ja nurkkiin paistava aurinko saa aikaan luontevan tarpeen kuurata kodin nurkkia ja miettiä sisustusta keväisemmäksi. Huomasin viime viikolla etäpäivää tehdessäni, kun keskipäivän aurinko osui keittiönkaappeihin, että ne olivat tosi likaiset talven jäljiltä ja vaativat kuurausta. Kävinkin kaikki astia- ja muut kaapit huolella läpi, tyhjensin ja pyyhin hyllyt, karmit, ovet ja kahvat. Puhdasta tuli, nyt kelpaa auringon paistaa!

Samalla päivitin myös keittiön muun lookin. Valkoinen pellavaliina sai väistyä Marimekon ihanasta, (kevättä suorastaan kirkuvasta) kankaasta ompelemani pöytäliinan tieltä. Olin ostanut talvella kirpparilta myös kolme kappaletta aivan ihania valkoisia pitkiä pellavaverhoja pilkkahintaan (kympin koko satsi!). Ne ovat odottaneet kuuliaisesti, että saan aikaiseksi silittää ne ja laittaa ne paikalleen. Mallailin verhoja pitkään ja päädyin laittamaan kaksi verhoa rinnakkain keittiöön mukavan runsaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Pitkään myös mietin kääräisenkö verhot nauhalla kasaan vai en, mutta päädyin sitten kääräisemään, jotta valoa tulee mahdollisimman paljon sisään. Käytin vanhaa pitsinauhaa kääräisyyn - sopi hommaan mielestäni oikein hyvin.


Kävin viikolla myös pihahommissa, nyt kun lumet alkaa väistyä auringon lämmön tieltä. Talvi oli tehnyt sen verran tuhojaan, että pihaamme ympäröivistä sireeneistä yksi oli saanut kuolemantuomion ja katkennut joko tuulenpuuskan tai lumikuorman alla. Siistimme katkenneen puun naapurin kanssa pois, mutta huomasin, että runkoon ilmeisesti varastoituu niin paljon energiaa, että oksissa oli ihan pienenpienet silmut. Otin oksia sisälle maljakkoon laitettavaksi ja nyt silmut ovatkin kovaa vauhtia kasvaneet. Odotan, että kohta saan nauttia vihreistä lehdistä.


lauantai 17. helmikuuta 2018

Vaatteita ja asusteita kirpparilta

Harvemmin tulee täällä blogissa näytettyä vaate- ja asustepuolen löytöjä kirpputorilta, vaikka niitäkin kirppareilta usein hankin. Vaikka olenkin ehtinyt käymään vähän vähemmän kirppiskierroksilla viimeaikoina, niin muutaman hyvän bongauksen olen silti onnistunut tekemään.


Ohutta nahkaa oleva takki on ystävän bongaus viime viikon yhteisellä kirpparikierroksellamme. Takki on käytännössä niin ohut, että vaikka kutsunkin nahkatakiksi, niin käytännössä hoitaa neuleen virkaa. Takki näyttää hauskalta niin pillifarkkujen ja puseron kuin mekonkin kanssa. Poninkarvainen pilkkulaukku sopii kaveriksi - juhliin ja illanviettoihin sopiva koko ja ulkonäkö. Minna Parikan Joliet ovat löytö viime vuoden lopulta - eivät yhtään mun tyyliset, mutta ah - niin ihanat juuri sen takia.

Nahkatakki maksoi 17.50 euroa, pikkulaukku 6 euroa ja kengät 60 euroa.




Millaisia vaate- ja asustepuolen löytöjä te olette tehneet viimeaikoina kirpputoreilta?