Se vie kaikki mehut

Työmatkalaisesta vietiin mehut viime viikon matkalla, joten vahinko kiertämään - tänään oli puolukan vuoro. Viimeviikkoinen puolukkasaalis odotti jääkaapissa tämän viikon työmatkalta palaajaa.

Puolukat vielä pirteinä mehuineen

Mehumaijan alimmaista osaa eli vesikattilaa voi käyttää  myös pullojen desifiontiin. Kätevää. Tästä puhtaalle keittiöliinalle odottelemaan, että mehu valmistuu pullotettavaksi.

Maija hommissa. Kuten huomaatte, pikkuisen keittiön matalalla oleva liesituuletin ei kovin paljoa jätä ylimääräistä tilaa maijalle.

Puolukka mehustui enemmän kuin odotin, ja sainkin melko ison satsin ihanaa, sopivan kirpeää mehua. Höyrytin marjoja maijassa noin tunnin, puolen tunnin kohdalla laskin alkumehun kannuun ja kaadoin takaisin marjasiivilään. Näin maut tasoittuvat ja mehustuminen nopeutuu.

Puolukkamehu mehumaijalla

n. 5 l puolukoita
n. 4 dl sokeria

Tällä suhteella mehusta tulee kirpeää. Jos haluat makempaa, niin sokeria pitää olla reilusti.

Täytä mehumaijan vesikattila, eli alin osa. Koko maija ohjeiden mukaan, eli väliin se kattila, johon valmis mehu valuu ja ylös siiviläkattila, johon mehustettavat marjat ja sokeri tulee.

Kerrosta sokeria ja marjoja kattilan siiviläosaan, siten että ensimäinen kerros on marjoja.

Laita maija liedelle ja anna kiehua rauhassa noin tunnin verran. Noin puolen tunnin kohdalla kannattaa valuttaa mehua kannuun ja kaataa takaisin siiviläosaan marjojen päälle. Näin maut tasoittuvat ja toisaalta mehustus nopeutuu.

Mehustusaika riippuu monesta tekijästä, mutta marjoista kyllä näkee, kun ne ovat luovuttaneet mehunsa. Itse vähän vielä ravistelen höyrytyksen loppuvaiheessa kattilaa, en kyllä tiedä onko sillä suurempaa merkitystä lopputuloksen kannalta.

Pullota kuuma mehu puhtaisiin pulloihin. Vähäsokerinen mehu kannattaa pakastaa säilymisajan pidentämiseksi ja sulatella sitten sopivia satseja talven edetessä.