maanantai 7. tammikuuta 2013

Suomalaisten (joulu)herkkujen menestys maailmalla

Keräilin Loimua ja jouluherkkuja -postauksessa ideoita siitä, että mitä suomalaisia ruokaherkkuja viedä portugalilaiseen joulupöytään.

Tässä tiukka analyysi mukana viemieni tuotteiden menestyksestä:

1. Joulupiparit
 Leivottu Stockmann-bakeryn valmistaikinasta, koristeltu sokerikuorrutteella ja talvisilla strösselikoristeilla. Koristelutyövoimaksi pakotettu "Inhoan joulua, enkä voi käsittää siskoni piparkakkutalojen väkerrystä, sillä vaativat liikaa koristelua ja maistuvatkin pahalta" -pikkusiskoni (joka tätä ennen pakotettiin veisaamaan Kauneimpia joululauluja kanssani Kallion kirkkoon). Pipareista tuli ulkonäöltään kivoja (kuva unohtui), ja Stockmannin taikina oli erittäin hyvän makuista ja hyvää rakenteeltaan. Vastaanotto Portugalissa innostunut - poikaystävän leivontaa ja ruuanlaittoa harrastava 12-vuotias siskonpoika pyysi reseptiä, sekä poikaystävä "voidaanko leipoa näitä joskus toistekin".

2. Loimu-glögi
Nautittu joulupäivänä ennen päivällistä pienistä portviini-laseista kevyesti lämmitettynä. Maistui erittäin hyvältä ja oli käsitteenä hieman vieras. Edes Glühwein -vertaus ei aiheuttanut kovin suurta valaistumista suvussa, kun yritin selittää, mitä juomme. Myös mesimarja oli marjana täysin tuntematon (eihän sitä taida kasvaakaan kuin arktisilla alueilla), vaikka kaivoimme sen portugalinkielisen käännöksenkin esiin.

3. Finlandia -marmeladit
Siis ne Vihreät kuulat, mutta sellainen paketti, jossa on niitä kuulia muunkin värisinä kuin vihreinä. Osui ja upposi. Epic mistake minulta aivopestä kaikki muutkin uskomaan, että keltaiset, eli sitruunat on parhaita ja ne loppuivatkin paketista ensimmäisenä. Olisi pitänyt uskotella kaikki vaikka oranssien kuulien suuntaan, niin olisin voinut itse herkutella keltaiset pois. :)

4. Fazerin piparisuklaa
Kun kuusivuotiaan siskonpojan joulupaketista paljastui jättilevy Fazerin piparisuklaata, niin tämän 12-vuotias isoveli huudahti sen olevan kaikkien aikojen lempisuklaataan (isoveli sai samaa suklaata viime vuonna lahjaksi). Fazerin suklaa on muutenkin kovassa huudossa, mm. Geishat olivat viime kesän hitti. Tällä kertaa sukulaistätien paketteihin kääriytyi Suomi-suklaat, eli se sellainen versio, missä on sekä maitosuklaata, että valkoista suklaata.

5. Kuivatut suppilovahverot
Eivät koskaan edes päätyneet joulupöydän antimiksi, sillä poikaystävä rohmusi kaikki itselleen, kun tykkää niistä niin paljon, ja edellisellä kerralla viemäni satsi oli jo käytetty. Tämä taitaa olla Match made in heaven - minä kun jaksan kerätä loputtomasti sieniä metsästä ja hän näyttää jaksavan syödä sieniruokia loputtomasti.

6. Savukala
Tästä jo mainitsinkin aiemmassa postauksessa. Viime kesänä Portugaliin ruodattu savustuslaatikko pääsi joulupäivän lounasta varten ensimmäistä kertaa käyttöön. Aloitimme perinteisesti ja savustimme lohta. Superhitti. Seuraavaksi tarkoitus on ryhtyä testaamaan mitkä paikalliset kalat sopivat parhaiten savustamiseen. Ensimmäisenä vuorossa makrilli. Luulisi toimivan, päättelimme sen olevan paikallisista kaloista lähimpänä muikkua.

7. Marskin ryyppy 
Tämä Marskin lempijuomaksi väitetty salaisella reseptillä valmistettu ryyppy löysi kannattajakuntansa ystäväpiiristä. Nautittiin ruuan alkuryyppynä, joka tapana on muuten Portugalissa melko tuntematon. Juoman tarina lämmitti erityisesti muutamaa sotahistoriasta innostunutta kaveria. Meni kuulemma rankingissa ohi kesällä tarjoillun Koskenkorvan ohi.

Muita tähän mennessä löydettyjä suomalaisia suosikkiherkkuja ovat sillit ja silakat, saaristolaisleipä, karjalanpiirakat (riisillä, perunalla, porkkanalla...ja päälle vadelmahilloa!), pyöreä lapinnäkkäri (se sellainen vaalea, ohut, pyöreä näkkäri lapinleivästa), savujuusto, Jennin hirvipata, Stockmannin mehuglögi, mustikkapiirakka vanilijakastikkeella ja jauhelihapihvit/lihapullat. 

Jos siis mietit sopivia ruokatuliaisia Suomesta ulkomaille, tässä empiirisen tutkimukseni havaintoja. Kenttäkokeet jatkuvat...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti