Kierrätyskeskuksesta löytyi pitkään haaveilemani emalikasari puisella kahvalla. Hinta oli kerrankin järkevä - näitä on nimittäin näkynyt aika usein, mutta hinnat ovat niin pilvissä, etten tajua kuka niitä siihen hintaan kierrätyksestä ostaisi.
Kasarin alkuperätiedoista liikkuu paljon ristiriitaista tietoa - väitetään Arabian, Finelin ja Hackmanin tekeleeksi ja suunnittelijan tiedotkin on vähän vaihtelevat. Käsittääkseni kuitenkin suunnittelija on Seppo Mallat ja kai tämä Finelin emalia on.
Kasarin kannessa on päällä muutama lohkeama emalissa, mutta sisältä tämä oli ihan virheetön. Kannen lohkeamat ovat pienet kauneusvirheet, jotka eivät käyttöä haittaa, kun eivät ole kattilan sisällä. Olen lisäksi myös usein nähnyt yksinäisiä kansia myynnissä kierrätyskeskuksessa, joten voin parhaassa tapauksessa vielä bongata tuohon uuden kannen. Puuvarteen pyyhkäisin pesun jälkeen hieman puuöljyä, joten siistiltä ja hyvältä tuo nyt näyttää.
Toinen ihana löytö löytyi kirpputori Emmauksesta. Olen täysin myyty lasin ja korkin yhdistelmälle - kaunista kuin mikä. Siksi tämä lasinen pullo (tai ehkä paremminkin karahvi) korkkisella korkilla iski silmääni heti ovesta sisään astuttuani. Pienehkö koko (ja edullinen hinta) myös viehätti.
Kokeilin pulloa heti, kun halusin hengityttää eilen avaamani ranskalaista punaviiniä. Avasin lahjaksi saavani hävyttömän kalliin punaviinin eilen illalla ja totesin jälleen kerran, että ranskalaiset viinit eivät ole makuuni. Tämä oli ties kuinka mones pullo, jonka hinta on reilusti muiden maiden viinipullojen hintaa korkeampi ja silti laatu on vähän mitä on. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että viinimaailmassa rahoilleen saa huomattavasti parempaa vastetta, jos katselee viininsä jostain muusta maasta kuin Ranskasta. Kaunis uusi karahvi sentään vähän helpotti harmitusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti