Huhhuijakkaa, johan hurahti

No johan tässä hurahti tahattoman kirjoittelutauon kanssa. Olin kipeänä - kolme viikkoa aivan poissa pelistä. Olin sairaalassa asti, kun niin kipeäksi äidyin. Kolme viikkoa siinä meni toipuessa, kovasta tulehduksesta. Sängynpohjalta en jaksanut edes televisiota katsoa ja lähinnä vain nukuin, joten blogin kirjoittelu oli siinä vaiheessa aika lailla viimeisenä mielessä.

Sairaalasta kotiinpääsyn jälkeen elämä oli vielä reilun viikon jotakuinkin tätä, eli sängyssä köllöttelyä ja torkkumista. Oli ihana tunne, kun pahin väsymys lähti pois ja ajatus taas juoksemaan. Paraneminen on sairastamisen parasta aikaa. :)

Kun on keskikesällä kolme viikkoa poissa pelistä, niin kesä kieltämättä hurahtaa aika tavalla eteenpäin ihan huomaamatta. Pihan kasvilaatikot ovat tehneet hurjasti satoa - niin paljon, etten ehtinyt niistä edes kummoisesti nauttia, kun kasvoivat ja kelpasivat lähinnä tuholaisille siinä vaiheessa kun minä podin sairaalassa.

Ehdin onneksi sadonkorjuutakin tehdä. Rucolaa ja pinaattia tuli niin reilusti, että päätin hurauttaa niistä peston. Sekaan heitin myös retiisin lehdet, jotka olin kylvänyt liian tiheään, eikä juureen kasvavilla retiiseillä ollut tilaa kasvaa. Nyt on uudet kylvöt tehty, löyhempään. Josko nyt onnistuisi.

Älyttömän hyvälaatuista salaattikasvustoa on kasvimaaltani saanut poimia.

Pesto oli kätevä tapa hyödyntää liian nopeasti kasvaneet rucolat, pinaatit ja retiisinlehdet. Kaikki vain blenderissä sekaisin oliiviöljyn, valkosipulin, parmesanin ja pinjansiementen kanssa, niin valmista tulee helposti ja nopeasti.

Kesäruoka on näyttänyt jotakuinkin tältä. Salaattia omasta maasta ja jotain lihaa seuraksi. Tässä lammasta. Chimichurri ei ole omatekemää vaan Stockmannin tiskistä mukaan napattu.

Pasta pesto

Mansikat meinasi jäädä tänä vuonna saamatta sairasajan sattuessa parhaaseen mansikka-aikaan. Kuulemma tänä vuonna on saatu vain noin puolet normaalisadosta kiitos tammikuun pakkasten ja kesän jatkuvien rankkasateiden. Meinasi mansikat loppua kesken. Onneksi löysin kuitenkin mansikkaa lähikaupan vieressä olevalta myyjältä ja sain pakkaseen satsin talven varalta (ja pakastaessa syötyä mansikkakiintiön täyteen vähään aikaan).

Nyt kun elimistö on taas kunnossa ja mielikin älyttömän virkeä, on erinomainen hetki aloittaa kesäloma. Enää ensi viikko töitä ja sitten alkaa lomani. Tuntuu vähän hassulta, kun tässä on oltu jo monta viikkoa poissa töistä sairaslomalla, mutta en valita.