sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Kypäröi pääsi!


Vanha pyöräilykypäräni tuli käyttöikänsä päähän, kun takaosasta lohkesi pala. Kävin eilen kypäräostoksilla ja mietin kypärän käyttöä vähän enemmänkin.

Minulla kypärä on päässä aina pyörällä liikkuessani. En missään nimessä lähtisi pää paljaana pyöräilemään Helsingin kaduille. Vaikka pyöräilykypärän käyttö ilahduttavasti onkin lisääntynyt, niin kaduilla näkyy silti hämmästyttävän usea ilman kypärää pyöräilevä kanssakulkija. Minä en ymmärrä. En mitenkään. Itse asiassa vain noin kolmannes käyttää kypärää pyöräillessään.

Olen todistanut joka vuosi vähintään yhden pyöräkolarin lähietäisyydeltä. Ne eivät ole kaunista katsottavaa. Se, kehen sattuu, on aina ollut pyöräilijä. Kaikissa näkemissäni kolareissa syypäänä on ollut varomattomasti ajava autoilija. Omalla kohdallani läheltä piti -tilanteita on niin paljon että ihan suututtaa. Olen niin onnellinen, ettei mitään ole käynyt. Asiaa auttaa se, että olen oppinut päivittäisen reittini vaarallisimmat kohdat ja osaan olla niissä erityisen varovainen. Silti äkkijarrutuksia tulee vastaan säännöllisin väliajoin.

Pyöräilykypärän käyttö on lain mukaan pakollista, mutta käyttämättäjättämisestä ei rangaista.
Kypärä estää tehokkaasti aivovammojen syntymistä - yhdeksän kymmenestä aivovammasta jäisi kypärää käyttämällä tulematta. Myös iso osa kuolemista olisi mahdollista välttää. Kypäriä on nykään saatavilla niin eri näköisiä ja eri tyylisiä ettei sen siitäkään pitäisi jäädä kiinni. Lässähtäneitä hiuksia pelkäävät suosittelen kantamaan laukussa vaikka pientä putellia hiuspuuteria kuin vaarantamaan oman turvallisuutenne. Aivovamma on liian kallis hinta turhamaisuudesta.

Pyöräilykypärä suojaa, kun sitä käytetään oikein. Tässä ohjeita oikeaan kypäränkäyttöön:
  • OIKEA ASENTO: Kypärän on tärkeää suojata myös otsaa, eli lyttyä otsatukkaa pelkäävät saisivat unohtaa pelkonsa (edelleen: hiuspuuteri auttaa!). Takaraivolla keikkuva kypärä on melkein yhtä turha kuin ei kypärää ollenkaan. 
  • OIKEA KOKO: Kypärän pitää olla oikeankokoinen. Liian pienestä kypärästä säätövara loppuu lyhyeen ja liian iso kypärä lähtee valumaan niskaan.Kypärän pitää olla suorassa ja tuntua päässä napakalta, mutta ei epämukavalta. Kypärän säätöpanta on helppo säätää itselle sopivaksi pyörittämällä takaraivolla olevaa kiristintä. Kypärän hihnojen yhtymäkohdan tulee sijaita suoraan korvan alapuolella. Hihnat eivät saa olla korvien päällä. Kiinnitys saa olla sen verran väljä, että päätä pystyy kääntämään. Hihna on sopivan tiukalla, jos leuan alle saa yhden tai sormea.
  • OIKEA MALLI: Kaikki kypärämallit eivät sovi kaikille. Kypärä pitäisi aina ostaa sovittaen. Ja myyjien asiantuntemusta kannattaa käyttää hyödyksi. Itse sain ainakin erinomaista apua urheilukaupassa kypäräostoksilla myyjältä.
Kun kypärä saa iskun, se on vaihdettava uuteen. Kypärän runko saattaa vaurioitua, vaikka ulospäin ei näkyisi mitään. Tällöin kypärä ei enää suojaa kuten aiemmin.

Kypärätkin vanhentuvat, vaikka niissä ei parasta ennen -päivää olekaan. Käyttöikään vaikuttaa se, miten kypärää käytetään. Hyvin pidetty ja oikein säilytetty kypärä säilyy arviolta 3-5 vuotta. Kypärä on säilytettävä huoneenlämmössä, jotta runkomateriaali eli polystyreeni ei ala hapertua.Vanhenemista ei välttämättä näe silmämääräisesti, joten kypärän vaihtamisesta on tehtävä päätös oman käytön ja kypärän iän perusteella. Kypärän rakennetta tai väriä ei saa yrittää itse muuttaa, ja kypärää saa pestä vain miedolla saippuavedellä. Vahvat liuottimet tärvelevät polystyreenin.

Oman eilen ostamani kypärä on mielestäni varsin söpö. Edellinen oli musta, niin ostin nyt vaihtelun vuoksi valkoisen.


Mikä on teidän suhtautumisenne pyöräilykypärän käyttöön? Käytättekö? Jos ette, niin miksi?

Haastan lopuksi kaikki Frankly my dearin lukijat tarkastamaan pyöräilykypäränne kunnon yllä olevien ohjeiden mukaisesti, ja käyttämään kypärää aina pyöräillessänne!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti