Kiireisten ja raskaidenkin pari viime viikon jälkeen etukäteissuunnitelmista vapaa viikonloppu teki enemmän kuin hyvää.
Perjantai-iltana piipahdin lasillisella muutaman kaverin kanssa - yhdellä seurueen jäsenellä oli syntymäpäivät. Oli kiva nähdä ystäviäni pitkästä aikaa, vaikka aika pikainen piipahdukseni olikin. Halusin nimittäin ajoissa nukkumaan, koska olin ensinnäkin aivan todella väsynyt, mutta myös innostunut seuraavan aamun aikaisesta herätyksestä ja halusin varmistaa riittävät yöunet.
Lähdimme lauantaina heti aamun valjettua syksyn viimeiselle sienireissulle. Parin tunnin patikointi Nuuksion kansallispuistomaisemissa ja aamukahvit kiven nokassa - puolestani jokainen lauantaini voisi alkaa täten. Kahvikuppi kourassa metsässä nostin nenäni kohti yläpuolella liikkuvaa raikasta syysilmaa ja huomasin miten kovasti olen kaivannut päivänvalossa ulkoilua. Asia, joka on pitkien työpäivien ja aivan liian monen työmatkan takia jäänyt viime viikkoina kokematta. Parannusehdotus elämääni - yritä lyhentää työpäiviä.
Päivä jatkui siskon kanssa aikaa viettäen. Olimme nälkäisiä ja minä totesin, että en ole ehtinyt käymään ruokakaupassa pitkään aikaan, joten kummoista ateriaa tuskin saamme kokoon räävittyä. Totuus oli tarua ihmeellisempää, kun hetken päästä söimme siskon kanssa leipiä hanhenmaksapateella (olen tuonut sen aika päivää sitten Budapestin työmatkalta ja se on odottanut jääkaapissa sopivaa hetkeä tulla syödyksi) sekä halloumisalaattia. Ei hassumpi "tyhjä" jääkaappi.
Sunnuntain aloitin onnittelemalla isää päivänsä johdosta. Lopun päivän pyhitinkin tekemättömien asioiden listan lyhentämiselle. Tein talvi-istutukset (kts. edellinen postaus) ja luin valtavan pinon lehtiä, jotka ovat odottaneet pöydällä että suon niiden sivuilleen tallentaville tarinoille ja uutisille hetken. Innostuin leipomaan - rosmariinileivästäni tuli aivan mahtavaa. Lähdin tarmokkaasti kohti lähi-Siwaa ulos sateeseen vain todetakseni sen ovella, että myös "ollaan aina auki"-Siwa sulkee ovensa isänpäiväksi. Päätin käyttää kaupassakäynnistä vapautuneen energiani kävelylenkkiin. Pimeydestä ja sateesta huolimatta nautin ulkoilusta.
Nyt katson Vain elämää ja syön palan rosmariinileipääni. Hyvä viikonloppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti