sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Illan torkku




Olen aamuvirkku. Herään viikonloppuisinkin yleensä suunnilleen samoihin aikoihin kuin kaikkina muinakin aamuina. Yleensä viimeistään puoli kahdeksalta. Joskus unta riittää yhdeksään saakka ja silloin oikein pitää hämmästellä itseäni kuinka myöhään nukuinkaan. Illalla sitten silmät eivät pysykään kovin myöhään auki.

Tämä yllä oleva teksti liittyy ehkä eniten viime syntymäpäivääni, jota vietimme Portugalin maaseudulla palaten illaksi takaisin Lissaboniin. Päivä oli ihan super, heräsimme poikaystäväni perheen maaseutukodissa, lähdimme sieltä perhetutun omistamalle viinitilalle, söimme lounasta keskiaikaisessa linnassa, kävimme oliiviöljytehtaalla ostamassa öljyä suoraan tuotantolinjalta ja sitten menimme vielä rannalle auringonlaskun ajaksi. Saavuimme takaisin Lissaboniin poikaystävä kysyi, että haluanko lähteä vielä ulos syömään ja drinkeille. Minä halusin mielummin laittaa yöpuvun päälle. Kello oli kahdeksan illalla...

Olen poiminut oheisen posterin netin uumenista, kun se naurattaa minua juuri tämän syntymäpäivätarinan takia. Lähde on hävinnyt. Voisin ottaa tekstin vaikka makuuhuoneen seinälle kehystettynä, niin hyvin se minulle sopisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti