Siivouksen estetiikkaa

Siivous on kyllä himpun verran kivempaa kun on hyvät ja kauniit siivousvälineet. Niin kuin vaikka tämä Marimekon Hauki-tiskirätti. Onhan sillä kivempi pöytiä puhtaaksi huiskia kuin jollain rumemmalla.

Siivousaineissa on muuten sama. Suosin ekologisia siivousaineita, jotka on pakattu kauniiseen pakkaukseen ja jotka tuoksuvat hyvältä. Tykkään siivota melko usein, joten en halua että aineet kuormittavat ympäristöä liikaa. Ja kauniiseen pakkaukseen on kivempi tarttua kuin rumaan. Ovathan kauniisti pakatut ekoaineet toki yleensä ihan himpun verran kalliimpia kuin perus-Tolut, mutta ei ero nyt mielestäni niin merkittävä ole. Yksi siivousainepullo kuitenkin kestää aika kauan, jopa minun melko tiiviillä käytölläni, ettei muutaman euron lisäpanostus taloutta kaada.

Mutta yksi siivousaine on ollut vakiokäytössäni kyllä vuosikausia. Se ei ole trendikäs, eikä sitä ole kummemmin brändätty houkuttelevaksi. Se on nimittäin mäntysuopa. Sillä kelpaa pestä kodin yleispesun. Puhdasta tulee. Ja pullo on riittoisa kuin mikä. Ja se tuoksu - se on vain niin hyvä. Puhdas ja perinteinen.

Niin ja se Universal stone. Mitenhän monta kertaa jaksan sitä vielä täällä ylistää?

Matto - vihdoin!

Vatvoin ja vatvoin olohuoneen matto-asiaa vaikka kuinka, kun en meinannut millään osata päättää minkä Blogimatto? -postauksessa esittelemistäni (tai vielä niiden lisäksi monesta muusta sopivasta)  vaihtoehdosta olisin olohuoneen lattialle valinnut.

Tärkeimmäksi valintaa ohjaavaksi kriteeriksi tuli loppujen lopuksi maton koko, sillä yksi vaihtoehdoista oli vain lattian "tyhjään tilaan" nähden mitoiltaan täydellinen. Mietin myös sohvani vähän hailakkaa väritystä, jota halusin jollain kontrastilla tasapainottaa. Tästä syystä kuitenkin harmaat vaihtoehdot oli pakko karsia pois.

Mustavalkoista se sitten oli, loppujen lopuksi. Tadaa - voittajaksi ehkä vähän mielikuvitukseton Ikean Stockholm -matto. Blogimatto mikä blogimatto.

Valinta oli kuitenkin loppujen lopuksi varsin hyvä. Matto antaa ryhtiä olohuoneeseen, eikä tee sohvan väritystä liian hailaksi. Tällä mennään!

Seuraavaksi ruvetaankin sitten arpomaan tyynynpäällisiä...

Juo Jaffaa!

Keittiön keltaiselle seinälle löytyi niin sopiva taulu Lauttasaaren Emmauksesta! Erik Bruunin Jaffa-katumainosjuliste valmiiksi kehystettynä. Tuo oli vain liian sopiva kotiini ja erityisesti keltaiselle seinälle, että sen olisi voinut jättää kirpparin nurkkaan.

No, mitäpä muuta se sitruksia rakastava kirpparihaukka seinälleen laittaisi kuin kirpparilta löydetyn sitrustaulun...Niin, eipä muuta!

Sarpanevan kolmas

Joku saattaa muistaa että yksi kirppisharrastukseni ulottuvuuksista on etsiä Pentti Sarpanevan suunnittelemia koruja. Sarpanevan töitä tunnetaan melko huonosti, joten niitä on välillä mahdollista bongata kirppiksiltä pilkkahintaan. Korujen rosoinen kauneus miellyttää omaa silmääni ja persoonalliset korut sopivat muutoin melko rauhalliseen pukeutumistyyliini. Tuntuu myös että suomalainen korusuunnittelu on maailmalla arvostetumpaa kuin täällä kotimaassa.

Lauantaisella kirpparikäynnillä Lauttasaaren Emmauksessa silmä osui ihan huippulöytöön. Eivät taineet siellä tietää mitä myyvät, kun kaunis hopeakoru oli saanut kylkeensä hintalapun, jossa luki 1 euro. Tämä koru on leimaamaton, joten se selittää vaikeampaa tunnistusta ja pilkkahintaisuutta.

Tämä on nyt Sarpaneva-kokoelmani kolmas koru. Kahden pronssisen jälkeen tämä on ensimmäinen hopeinen koru. Kahteen muuhun löytöön voi tutustua Ensimmäinen P. Sarpanevani ja Toinen P. Sarpanevani -postauksissa. Toinen koruni - Riikinkukko on yksi suosikkikoruistani ja roikkuu kaulassa melko usein. Tämä hopeinen riipus tulee varmasti myös ahkeraan käyttöön.

Samaisella reissulla Emmauksesta löytyi jotain muutakin huippua. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Barun Spicy Chai Latte

Onpa muuten kiva juoma tämä Barún Spicy Chai Latte

Sain tätä lahjaksi kylässä käyneeltä ystävältä. Hän oli ostanut tuotteen tismalleen samasta syystä kuin miksi itse olin joskus sitä hypistellyt ja meinannut ostaa. Nimittäin kauniin paketin vuoksi. Se on saanut Reddot Desing Awardinkin vuonna 2011.

Juoma on hyvä vaihtoehto iltateelle. Se on valmista juomajauhetta, joka sekoitetaan kuumaan maitoon. Tai minä teen kyllä niin, että sekoitan kiehuvaan veteen tilkan kahvimaitoa ja sitten ruokalusikallisen tätä pulveria joukkoon. Eli tämä valmistetaan samaan tyylin kuin kupillinen kaakaota.

Tulisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, vaikka tuotteen nimessä mainitaankin "Spicy". Tämä on maultaan tosi pehmeää. Seassa on mustaa teetä, mausteita ja Bourbon vanilijaa. Jos on Chai Latte -hifistelijä, niin ei tämä varmaan aidon veroista ole. Omasta mielestäni kyllä varsin pätevä "valmistuote".

Lämmittää mukavasti kylmänä pakkaspäivänä.

Tänään muuten Helsingin Käpylä näytti näin kauniilta illan hämärtyessä. Hassu Blogger lisäsi ensimmäiseen kuvaan lumisateenkin. No, sopiihan se. Kaunis on talvinen Helsinki.

Juttuja kirpparilta

Olen pystynyt tällä viikolla käyttämään poikkeuksellisesti autoa, joten pääsin pari päivää sitten töiden jälkeen ajamaan Tikkurilan Konttiin. Siellä tulee harvemmin käytyä, vaikka toisaalta Kontti ei hirveän kaukana Tikkurilan asemasta sijaitsekaan. Voisi siellä joskus julkisillakin käydä.

Löysin Kontista hyödyllisiä pikkujuttuja kotiin. Puinen laatikko on ilmeisesti viinipulloille, mutta se pääsi eteiseen hoitamaan villasukkalaatikon virkaa. Lokerot ovat juuri sopivat nimittäin sukkarullille. Laatikon ulkomuoto vielä varsin silmää miellyttävä. Hintaa 5 euroa.

Seinäkello oli silmääni tyylillisesti niin sopiva tänne vanhaan puutaloon, että otin sen mukaani. Hyvin se tuohon seinälle sopiikin, vähän tuollaista aseman kello -tunnelmaa. Hinta 3 euroa.

Naulakko oli jo pidemmän aikaa tarvelistalla, sillä ihan aina ei kaikkea jaksa henkarille laittaa. Olin jo mallaillut seinälle muutamaa pikkunaulakkoa, mutta päättänyt etsiä jonkin vähän isomman version käsiini. Tämä hauska musta metallinaulakko kun tuli vastaan, niin naulakkoasiat ratkesivat. Hintaa 1 euro.

 

Keittiöön olin kaipaillut jotain pientä radiota / musiikkisoitinta, sillä keittiössä puuhatessa olohuoneen puolelta musiikki ei aina parhaalla tavalla kuulu. AEG:n pieni valkoinen matkaradio kätkee sisäänsä hämmästyttävän hyvän äänentoiston ja siihen saa myös halutessaan musiikkisoittimen tai puhelimen kiinni. Hintaa 5 euroa.

Lauantaiksi suunnittelen vielä käyntiä Lauttasaaren Emmauksessa. Sitten pitääkin jo luovuttaa auto takaisin reissusta palaavalle isälle.

Illanistujaisten menu

Eilisten illanistujaisten menu oli mielestäni onnistunut.

Meitä oli täällä yhteensä kymmenen henkeä, joten ruokapöydän ääreen tarjoiltu illallinen ei käynyt laatuun - kun kaikki asuntoni tuolit ja jakkarat kerätään, niin istumapaikka löytyy maksimissaan vain kahdeksalle. Siispä rennommalla meiningillä mentiin, eli seisovalla pöydällä.

Kaikki edellisen postauksen lukeneet voivatkin arvata, että tarjolla oli muun muassa pizzaa. Täytteenä oli parman kinkkua, mozzarellaa ja mustia kalamata-oliiveja.

Tältä se näytti uuniin mennessään:

Yllä näkyviä pizzoja tein yhteensä kolme kappaletta. Tältä ne näytti valmiina:

Vietnamilainen rapusalaatti on varma nakki illanistujaisten tarjoiluun. Siitä tuntuu kaikki tykkäävän! Resepti on julkaistu blogissa jo aikaisemmin Vappupiknikin vietnamilainen rapusalaatti-postauksessa. Resepti on täällä säännöllisessä käytössä. Suosittelen lämpimästi, jos et ole vielä kokeillut.

Tein myös hummusta, joka on kyllä helppo ja herkullinen leivänpäällys. Hummus on kikherneistä hurautettava tahna, johon voi periaatteessa sekaan sekoitella vähän mitä haluaa. Aitoon tulee tahinia, oliiviöljyä ja mausteita. Omaani tuli purkki kikherneitä, vähän aurinkokuivattuja tomaatteja, loraus oliiviöljyä ja mausteeksi valkosipulia, juustokuminaa ja suolaa. Hurautetaan tasaiseksi massaksi ja annos koristellaan oliiveilla ja paprikajauheella, sekä lorauksella oliiviöljyä. Tätä syötiin hyvän vaalean leivän kanssa.

Leivän kanssa tarjoilin myös tuorejuustoa. Tavallaan omatekemää, kun maustoin sen itse. Eli pohjaksi maustamaton tuorejuusto ja sitten omat mausteet sekaan. Mielestäni näin saa huomattavasti parempaa tuorejuustoa kuin kaupasta valmiina ostamalla. Omaani tuli hienonnettua kevätsipulia, tuoretta basilikaa, sitruunanmehua, vähän dijon-sinappia, ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria.

Tällä menulla ruokki hyvin 10 hengen seurueen. Lopuksi kuvaa illan kattauksesta:

Hauska ilta kaikenkaikkiaan! Kiitos osallistuneille.

Illanistujaisten valmistelua

Muutostani asti, eli jo siis melkein kolme kuukautta täällä on käynyt vieraita tasaisena virtana. Lähes joka viikonloppu joku on käynyt! Sehän on ihan superkivaa. Kerrankin saa emännöidä niin paljon kuin sielä sietää. Eli siis kokata. Ja joku syö tulokset. Jee!

Huomenna taas tulee vieraita, pidän pienet illanistujaiset vanhoille opiskelukavereille. Teen simppeliä purtavaa, koska en ole ihan varma mahdummeko kaikki istumaan pöydän äärelle vai emme.

Valmistelen tänään jotain juttuja alta pois. Kuten keitän pizzakastikkeen. Omaani tulee reilusti sipulia ja säilöttyjä kirsikkatomaatteja, jotka keitetään kastikkeeksi. Tomaatteja voi kauhalla keitellessä murskata. Kastiketta ei tarvitse olla pizzassa paljoa, joten tästä annoksesta tulee riittävästi kahteen pellilliseen. Puolet voi pakastaa, jos yksi pellillinen riittää.

Pizzakastike

oliiviöljyä
2 pientä / 1 iso punasipuli
4 kynttä valkosipulia
1 tölkki säilöttyjä kirsikkatomaatteja
2 rkl balsamiviinietikkaa
1 tl suolaa
1/2 rkl sokeria
rouhittua mustapippuria
nippu tuoretta basilikaa hienonnettuna
1 oksa tuoretta rosmariinia hienonnettuna (varsi pois, hienonna lehdet)
1 tl savupaprikaa

Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuulota niitä tilkassa oliiviöljyä. Lisää kirsikkatomaatit ja tarvittaessa pieni tilkka vettä. Lisää etikka ja mausteet. Anna porista miedolla lämmöllä ainakin 15 minuuttia.

Hyvän pizzan salaisuus on muuten maistuvassa tomaattikastikkeessa. Ja rapeassa pohjassa ja riittävän vähässä määrässä täytettä. Pizzan tulee olla ohut! Itse välttelen myös juustoraasteen käyttöä, vaan tykkään murtaa mozzarellasta pieniä juustokökkäreitä sinne tänne.

Myös pohjan tein jo tekeytymään jääkaappiin. Kylmäkohotuksella hiivataikinaan tulee paljon parempi maku. Eli taikina tehdään kylmään veteen ja laitetaan vain ihan vähän hiivaa. Sitten se saa tekeytyä jääkaapissa rauhassa seuraavaan päivään. Otetaan huoneenlämpöön kohoamaan 3-4 tuntia ennen paistoa. Hyvää tulee! Tai toivottavasti, huomenna se nähdään...

Kyllä tykkäänkin

Hassua miten sitä on omassa kodissaan tykästynytkin juuri niihin juttuihin, joista ensimmäistä kertaa asuntoa katsomaan tullessa ajatteli, että nuo menee ensimmäisenä vaihtoon.

Tällainen on esimerkiksi keittiön keltainen seinä. Olin ensin ihan, että nou nou, heti vaihtoon ja Cole & Sonin Woodsia päälle. Kuitenkin muuttohässäkässä isä antoi järkevän neuvon - asut ensin muutaman kuukauden ja sitten vasta kannattaa lähteä harkitsemaan muutostöitä. Taisi isä tietää mistä puhui, kun keltainen seinä marraskuun alussa muuttaessa tuntuikin ihanan pirteältä ja sopivalta vaihtoehdolta. Olen oikeastaan tykästynyt siihen ihan kunnolla, varsinkin kun kaveriksi siihen tuli vanhempien kotoa ihana vanha perintönojatuoli. Sopiihan tuo keltaiseen puutaloon vaikka kuinka hyvin!

Siispä olkoon keltainen seinä, ainakin toistaiseksi. Ei ole mitään kiirettä sitä muuttaa. Keittiöön tuli verhotkin sitä kunnioittaen - kelta-mustaa Marimekon Räsymatto-kangasta.

Toinen sisustusratkaisu, jota kuvittelin aluksi vierastavani on eteisen hempeä kukkatapetti. Eteinen on kuitenkin niin pieni, että tapettipinta-ala jää varsin vähäiseksi, eikä kukat vähän aikaa asuttuani enää tuntunutkaan niin vääränlaisilta.

Sitten kylään tuli yksi kaveri, joka totesi tapetissa olevan kirsikankukkia. Kas kirsikankukkiahan ne, minä minä totesin. Tämän ahaa-elämyksen pohjalta ajattelin, että voisin vähän etsiä netistä josko löytäisin tapetin tietoja. Eipä se Google muuta vaatinut kuin hakusanaksi "Tapetti + kirsikkapuu", niin heti löytyi.

Kyseessä on nimittäin Pihlgren & Ritolan Kirsikkapuu-tapetti. Ritva Kronlundin suunnittelema vanha tapetti on kotimainen hengittävä paperitapetti. Ei siis mitään Kodinykkösen tusinatavaraa vaan vanhaa suunniteltua tapettia Tapettitalosta.

Aika blogitapetti itseasiassa, kun tarkempaa hakua tehdessäni huomasin, että tuota löytyy varsin monien puutalo-blogistien seinällä! Muun muassa jo edellisessäkin postauksessa mainitun Kettukarkin työhuoneen seinällä. Hassua, ettei ollut aiemmin pistänyt silmääni!

Blogimatto?

No mattoasiaa tällä kertaa! Uuden kodin matot on vielä nimittäin vanhan kodin perua. Itse tehdyt räsymatot. Vähän vääränlaiset, sillä nykyiseen kotiin matot ovat vähän turhan kapeita ja pitkiä. Täällä olohuone kaipaa kovasti isompaa mattoa!

Vaikka vaaleudesta ja selkeydestä kodissa tykkäänkin, niin (vaikka sanonkin tämän varmaan sadatta kertaa) en kestä blogeista tuttua korkeakiiltoista valkoista ja mustaa ja välillä jos oikein villiintyy, niin vähän harmaata -tiukkistyyliä (lue: minun silmissäni täysin mielikuvituksetonta sisustusta). Koska uudessa kodissa on valkoiset seinät ja vaaleaksi sävytetyt lankkulattiat, niin täällä on yleisilme varsin valkoinen. Se on sinänsä kivaa, koska kun pohja on rauhallisen valkoinen on kovin helppoa lisäillä tekstiileillä ja muilla helposti vaihdettavilla jutuilla kotiin vähän väriä (lue: kirpparilöydöillä). Kuitenkin riskinä on, että lopputuloksesta tulee pliisu.

Olen nyt mattotoiveeni ankkuroinut neliön muotoiseen villamattoon. Kuvionti voisi olla graafinen. Toisin sanoen blogimatto hakusessa.

Olohuoneen sohvan eteen siis etsitään mattoa, tuon kapoisen omakutoisen peilikkään tilalle.

1. IKEAn Stockholm-matto

Ikean raitamatto on sinänsä kiva, mutta mietityttää, että onko matto liian hallitseva, graafinen ja liian mustavalkoinen.

IKEAn Stockholm-matto, kuva: IKEA

Tässä kodissa on samanlaiset vaaleat lautalattiat kuin minulla ja kuvassa ainakin matto näyttää varsin kivalta.

Stockholm-matto in action, kuva lainattu http://designinsight.se/mattan-som-ligger-hogt-pa-listan/

2. Anttilan Pandora-matto

Anttilan Pandora-matosta löytyy musta-valkoisen lisäksi myös harmaa-valkoinen versio.

Anttilan Anno Pandora villamatto (kuvat lainattu: Anttila)

Luulin ensin, että tuo harmaa olisi vaisu vaihtoehto, kunnes näin Kettukarkin blogissa sen heidän olohuoneessaan. Se näyttikin tosi kivalta. Voisikin sopia erinomaisesti tänne!

Kuva lainattu Kettukarkki-blogista, http://divaaniblogit.fi/kettukarkki/2013/12/03/olkkarissa-melkein-valmista/

3. Elloksen Bryne-villamatto

Elloksen Bryne ehkä on jo, tai jos ei vielä ole tulevaa blogimatto-materiaalia! Elloksen Bryne-matolle olen toden teolla ruvennut lämpenemään. Ehkä tätä ei ole ihan tolkuttomasti vielä ryöstöviljelty jokaisessa sisustuslehdessä ja -blogissa! Vai onko?

Ellos Bryne-villamatto (kuva lainattu Ellokselta)

4. Myös tämä Elloksen versio voisi toimia:

Elloksella oli joitain muitakin tosi kivoja mattoja, mutta harmillisesti ne oli puuvillaa.

5. Hobby Hallin Kilda-villamatto

Hobby Hallista löytyi vaihtoehdoksi Kilda-villamatto, jota saa myöskin mustavalkoisena ja harmaa-valkoisena.

Hobby Hallin Kilda-villamatto

Olen nyt jo yli kuukauden täällä arponut mattovaihtoehtoja. Voisitteko lukijat kertoa mielipiteitänne - mikä matto miellyttää teitä, vai miellyttääkö mikään? Onko nämä kaikki jo liian nähty? Jos tiedätte kivoja villamattoja, jotka puuttuu tältä listalta, niin ideoita otetaan mieluusti vastaan (linkkejä kommenttiboksiin, kiitos!).

Hämmentynyt sisustaja kiittää avusta!

Groteskia

Pikkusisko huitaisi viime vuoden toiseksiviimeisenä päivänä neljännesvuosisatansa täyteen. Menimme myöhäiselle syntymäpäiväjuhlinnalle Groteskiin syömään. Olemme käyneet siellä kerran aikaisemminkin syömässä kolmen ruokalajin yllätysmenun. Viime kerralla menu oli todella hyvä, mutta kokonaisuus oli aivan liian raskas. Siis jopa minulle ja siskolle - kahdelle tyypille, jotka tykkää syödä.

Tällä kertaa menu oli erinomainen kokonaisuus. Juuri sopivan kokoinen ja tasapainonen kolmen ruokalajin setti.

Alskupalaksi oli kurpitsakeittoa ja lampaan lapaa (joka oli aivan älyttömän hyvää). Lampaan lapa herätti keskustelun siitä, että miksi lapamadon nimi on lapamato, kun sehän asuu suolistossa, eikä lavassa. Outoa. Tietääkö kukaan? Kansa vaatii selityksiä!

Pääruuaksi haudutettua härän selkää, linssejä ja karamellisoitua sipulipyrettä.

Jälkkäriksi ihanan raikas pikkuinen vanilija-pannacotta, sekä punaherukkasorbetti.

Kävimme myös alkudrinkeillä Groteskin cocktailbaarissa. Kummallekin meistä käynti oli ensimmäinen ja ihan positiivinen yllätys. Oma drinkkivalintani oli ainakin ihan napakymppi. Sisko olisi kaivannut omaansa aurinkoista päivää ja uima-allasta. Tammikuussa ja kaatosateessa niitä ei näkynyt. Paitsi ehkä se uima-allas. Melkein. Ulkona. Lätäkössä.

Muumurun toinen

Mainitsin aiemmin, että ostin Vanhan joulumyyjäisistä paitsi itselleni seinälle löytäneen printin, niin myös yhden joulupakettiin löytäneen toisen kuvituksen.

Joululahjoja en oikeastaan anna kenellekään muille kuin kummilapsilleni (joita on nykyään jo neljä!). Siispä kummilapselle tämä printti menikin - sille uusimmalle tulokkaalle, joka syntyi viikkoa ennen joulua.

Yömetsä-printissä hurmasivat uniset eläinperheet. Kehystin työn sillä ajatuksella, että taulun voi ripustaa vauvan sängyn lähelle unta vartiomaan.

Toinen pakettiin löytänyt lahja oli Punaisen norsun  pipon ja tumput sisältänyt minisetti. Kangas oli keltaista ja siinä oli noita paketissa näkyviä pallon päällä tasapainottelevia sirkusnorsuja. Punainen norsu on pääosin kierrätysmateriaaleja hyödyntävä lastenvaatemerkki, jota suunnittelee Helena Opas. Mietin tämän lahjan ostamista vähän aikaa, kun tiedän ettei vauvan äiti mikään ihan hirveä retroiluintoilija ole, mutta päädyin kuitenkin siihen, että kummit voivat ostaa lapselle omasta mielestään kivoja juttuja, jotka voivat hyvillä mielin olla vähän erilaisia kuin mitä vanhemmat ostavat!

Kummin kierrätys- ja luomutuputus alkaa siis jo aikaisin - tässä tapauksessa viikon ikäisenä!

Parasta vuodessa 2013...

... on että se on ohi!

Olkoon 2014 siis parempi! Ja onhan se, helposti. Varsinkin jos mennään näissä merkeissä, kuin kuvan pandat (päivään awww-hetki). Eli autetaan läheisiämme. Vaikka työntämällä niitä takapuolesta, jos ne on vähän kömpelöitä kiipeämään.

Kuva lainattu http://cutestuff.co.