Kuorolaulu on osoittautunut aivan mahtavan hyväksi harrastukseksi. Se on hauskaa, palkitsevaa ja ennenkaikkea - täydellinen tapa irroittautua työ- ja muista arkiasioista.
Aloitin kuorolaulun alkuvuodesta. Oikeastaan aloitin sen uudestaan - minulla nimittäin on lapsuudesta ja nuoruudesta nuorisokuorokokemusta muutaman vuoden ajalta. Olen soittanut myös vuosia viulua ja sen yhteydessä opiskellut myös musiikin teoriaa - nuotinlukutaito ja tarkka sävelkorva auttaa kyllä erittäin paljon myös kuorolaulussa.
Kuorolaulussa tällä hetkellä minulle parasta on, että meidän viikoittaisten 2.5 tunnin harjoitusten aikana ei voi ajatella mitään muuta kuin työstettävää laulua ja niitä nuotteja. Siis oikeasti, ajatus ei voi harhailla missään muualla, muuten laulusta ei tule mitään. Tämä on tällä hetkellä oikein tervetullut pysähdystauko tilanteessa, jossa työasiat pyörivät päässäni lähes koko valveillaolon ajan, joskus vähän unissakin.
Siis oi kuorolaulu, ansaitset oodin! Olet hyvä ja hauska harrastus. Opettavainen. Haastat pois mukavuusalueilta. Imaiset mukaasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti