Pataruokien aatelia - lampaanpotkat

Toistan jo itseäni näiden reseptieni kanssa, kun haudutin viikonloppuna taas lampaanpotkia uunissa. Tai itseasiassa en ole kyllä niitä pitkään aikaan tehnyt, mutta yksi reseptiversio on kyllä julkaistu tässä blogissa aiemminkin, täällä.

Oikeastihan tällaiset pitkään haudutettavat lihapalat eivät kummoisia reseptejä kaipaa.

Tällä kertaa pinosin valurautapadan pohjalle perunaa, porkkanaa, punasipulia, valkosipulin kynsiä ja sellerinpalasia. Ladoin päälle potkat ja mausteita - suolaa, pippuria, tuoretta timjamia ja rosmariinia ja savupaprikaa. Luraus vedenkeittimen kautta tullutta kuumaa vettä pataan, kansi kiinni ja uuniin. 4-5 tuntia noin 170 asteessa ja hyvää tulee.

Menossa uuniin, perunat ja vihannekset piilottelevat padassa lihojen alla.

Vajaan viiden tunnin päästä näytti tältä ja päivällinen oli valmis:

Kelpasi nautiskella, kun a) pitkästä aikaa oli aikaa laittaa ruokaa ja b) sain syödä puhtaiden ikkunoiden läpi siilautuvassa auringonvalossa. Olen niiiiiiiiin tyytyväinen, sain viime perjantaina  jonkin ihme puuskan ja pesin työpäivän päätteeksi ikkunat. Ikkunanpesu ei ole mikään suosikkipuuhani, joten saan ihan erityistä tyydytystä kun se on (viimein) tehty. Täytyy kyllä myöntää, että ikkunanpesutraumani ovat enemmänkin peräisin aiemman kodin urakasta (20-luvun talo, jossa ikkunat korkeat ja korkealla ja niiden pesu oli aina varsinainen kiipeilyn taidonnäyte). Tällaisessa 40-luvun puutalossa homma on huomattavasti helpompi, joten traumoille ei ehkä ole kummoista perustetta.

Viime lauantain päivällinen - huomaa ihana Riihimäen Pioni-lasilautanen ja vielä enemmän kuvassa näkyvä putipuhdas ikkuna.