Moules Marinés ja muuta kivaa

No nyt on kyllä viikonloppu mallillaan.

Lauantaina ei ollut kiire minnekään - nukuin pitkään, katselin digiboksilta roikkumassa olleet kaksi jaksoa The Wireä, siivosin, pesin pyykkiä ja muuta sen sellaista kotihommaa. Sitten iltapäivällä tekstiviesti ystävältä "Tuletko meille illalla - käydään lenkillä, saunotaan ja tehdään sushia?". No tulenhan minä, tottakai.

Kotiin tuomisena vielä kaksi lainakirjaa - J.K.Rowlingin Paikka Vapaana, sekä Mario Vargas Llosan Tuhma tyttö.

Tänään sunnuntaina päivä alkoi samoin rauhallisesti - nukuin, join aamukahvia pitkään ja hartaasti. Tein portugalinläksyjä, ne rästissäkin olleet. Ja aloitin Tuhman tytön. Kun nenänpää alkoi kaipaamaan raitista ilmaa, niin suuntasin läheiselle Brahen kentälle luistelemaan.

Luistelen "poikien luistimilla". Olen aina luistellut. Kaunoluistimia kokeilin kerran, ja olin naamallani koko ajan, kun kompastuin niihin kärkipiikkeihin.

Luistelemasta kotiuduttuani ryhdyin kokkaamaan yhtä suosikistani - keitettyjä sinisimpukoita merimiehen tapaan, Moules Marinés.

Sinisimpukat ovat mielestäni aika alihyödynnetty äyriäinen. Niitä saa syksystä talveen lähimarkettien kalatiskeista edullisesti (kilo maksaa yleensä 6 euron luokkaa, ja siitä tulee joko pääruoka-annokset 2-3 hengelle, alkupala-annokset 4:lle.). Valmistaminen on helppoa ja nopeaa. Simpukat ovat myös oivallinen proteiinin lähde, joissa kaupan päälle tulee omega 3:stakin. Ja vielä satsi kivennäisaineitakin, kuten rautaa ja seleeniä.

Valmistuksessa auttaa helppo muistisääntö: Sinisimpukat menevät kattilaan suljettuna, ja tulevat sieltä ulos avonaisena.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että ennen kattilaan menoa simpukat harjataan juuresharjalla puhtaaksi (kukaanhan ei halua hiekkaa annokseensa). Jos sieltä kuoren välistä pilkottaa sellainen partatupsu, niin se nykäistään pois. Kuori kiinni olevat simpukat pääsevät kattilaan. Jos simpukoiden kuori taas on avonainen, niin sitä kopsutellaan ja katsotaan meneekö kuori kiinni. Jos ei, niin ketään ei niin sanotusti ole kotona. Tällaiset simpukat, samoin kuin rikki menneet heitetän pois.

Kattilasta tullessa simpukoiden pitää olla avautunut. Jos ne ovat kiinni, niin ne heitetään pois. Eipä niitä voisi kyllä (ainakaan kovin helposti) syödäkään, sen kuoren läpi kun pitäisi jotenkin päästä.

Siispä - mikäli ette ole koskaan valmistaneet sinisimpukoita, niin kannustan kokeilemaan. Helppoa ja herkullista!

Keitetyt sinisimpukat merimiehen tapaan (Moules Marinés)

1 kg sinisimpukoita
2 sipulia
4 kynttä valkosipulia
2 rkl voita
vajaa 1/2 pulloa valkoviiniä
valkopippuria
suolaa

Tuoretta persiljaa

Harjaa sinisimpukat juuresharjalla kylmän veden alla. Heitä rikkinäiset ja sellaiset avonaiset, jotka eivät koputtelun jälkeenkään sulje kuortaan pois.

Pilko sipuli ja valkosipuli. Laita isohko kattila liedelle ja kuumenna kuumaksi. Laita kattilaan voi, sipuli, valkosipuli, pippuri ja suola, ja pyörittele hetki. Lisää valkoviini ja anna kuumeta kannen alla muutama minuutti (kuumenna kiehuvaksi). Lisää kattilaan sinisimpukat ja laita kansi päälle. Kypsennä välillä kattilaan ravistellen kunnes simpukat aukeavat (tähän ei montaa minuuttia kulu!).

Annostele simpukat syville lautasille, mukaan reilusti lientä. Hienonna päälle tuoretta persiljaa. Tarjoa tuoreen vaalean leivän kanssa (leipää dipataan keitinliemeen).

Valkoviinissä keitetyt sinisimpukat. Tästä ei sunnuntain ruoka parane.

Kuvassa näkyvä leipä on aamulla paistamani sitruunaleipä, jossa on taikinan joukkoon raastettu sitrunnan kuorta.

PS: No home without you -blogissa on meneillään kiva korttiarvonta.