Aamun luontohetki: Niilinkö hanhet?

Urbaani ympäristö tarjosi jälleen bongarille luontohetken. Valtava satojen yksilöiden kanadanhanhilauma Tuomarinkylän pelloilla sai ohi pyyhältävän työmatkapyöräilijän pysähtymään ja kaivamaan valokuvausvälineen esiin.

Vaikken ihan hirveästi olekaan mikään lintufani niin mielestäni on hauskaa bongailla luontojuttuja ja havainnoida luonnon kiertokulkua myös kaupunkiympäristössä.

Heinätyöt -postauksessa on muuten valokuvia heinäkuun puolivälistä samalta kohdalta. Kuvia vertailemalla näkee, että kesän on taittunut alkusyksyn puolelle. Heinätkin on jo korjattu paaluista kuivumasta.

Hanhia kuvatessa tuli muuten mieleen se jokusen vuoden takainen "Niilin hanhet" -juttu. Muistatteko?

Tämä 2009 vuoden internet-hitti oli jonkun älynväläys, jossa Syyriasta kotoisin olevan kurditaustaisen häälaulajan Ebdo Mihemedin laulu Pinsedî Zêde oli täydennetty tekstityksellä, joka sai laulun sanat kuulostamaan ääntämykseltään suomen kieleltä. Pinsedî Zêde kuulostaa ääntämykseltään Pensselisedältä, josta Mihemedin kutsumanimi juontaa juurensa. Tämä oli tietysti superhauskaa koska Ebdo oli setä, jolla on tuuheat pensseliviikset.  Niilin hanhet -nimi tulee laulun kertosäkeessä toistuvasta fraasista. Olipa sanoitukseen myös tungettu sellaisia superhauskoja juttuja kuin "Meisseli-setä" ja "omaan perseeni Niilin hanhet"...

Helsingin Sanomien toimittaja vielä kaiken lisäksi paikallisti laulajan suomalaisten kurdien avustuksella Koillis-Syyriaan, jossa tämä toimi häälaulajana. Hän oli ilahtunut kuullessaan menestyksestään Suomessa ja halusi Helsingin Sanomien kautta välittää viestin ihailijoilleen: "Kutsukaa minut konsertoimaan!". Joku suomalainen tuotantoyhtiö näin sitten tekikin ja Pensselisetä saapui Suomeen konserttikiertueelle - kahdesti. Täällä hänelle iskettiin kouraan iso maalauspensseli, jota hän sitten heilutteli lavalla Niilin hanhia laulaessaan. Tehtiin hänelle muitakin "käännöshittejä" YouTubeen, kuten Mursuvaara, Lakana, Mineraaleja, Mihemmedin Eskimolaulu sekä Talon Kastike.

Huvittavaa, ehkä. Mutta tässä muutama vähän vähemmän hauska puoli asiasta:

• Ebdo Mihemed halusi suomalaisissa haastatteluissa käytettävän hänen arabiankielistä nimeään Abdo Mohamed. Helsingin Sanomat vihjaa, että tämä valinta johtuu Syyrian diktatuurista. Kurdivähemmistö ei voi esimerkiksi opiskella omalla äidinkielellään, vaan arabia on ainoa tunnustettu kieli.
• Pinsedî Zêden alkuperäiset sanat kertovat surullisen tarinan ”tytöstä, joka pyytää äidiltään lupaa lähteä rakastamansa pojan matkaan, mutta äiti kertoo, että tytär onkin jo vaihdettu lammaslaumaan”.
• Aluksi Mihemed ei ollut tietoinen omasta internet-suosiostaan, koska YouTube on Syyriassa kielletty.
• Vuosina 2011 ja 2012 hän ollut suomalaisen median paikalliskontakti Syyrian sisällissodan raportoinnissa.
• Mihemedilla on nykyään keikkoja hyvin vähän, koska sisällissodasta johtuen häitä ei juuri järjestetä.

Loppuhuipentumana - hyvät naiset ja herrat: Niilin hanhet!

Tutkiva journalisti luotti tässä postauksessa Wikipedian tietoihin.