Täyden kympin aamiainen

Tästä ei sunnuntain aamiainen parane. Framboisin leipää, Lidlin veriappelsiinimehua ja oeufs en cocette.

Viimeisen saatatte muistaa taannoisen sunnuntaibrunssini hehkutuslistalta. Eli ne vesihauteessa kupissa haudutetut munat.

Tein tänä aamuna sellaisen version, jossa kuppiin rikottiin yhden sijaan kaksi kananmunaa (keskikokoista luomumunaa). Lopputulos oli vielä miljoona kertaa parempi, koska nyt valuvan pehmeäksi jätettyä munankeltuaista oli niin paljon enemmän.

Oeufs en cocette
siivu kylmäsavulohta
1.5-2 rkl ranskankermaa
2 kananmunaa
mustapippuria
ripaus sormisuolaa
haluamaasi tuoreyrttiä (minulla tänä aamuna basilikaa)

Kiehauta vedenkeittimellinen vettä ja laita uuni kuumenemaan noin 200 asteeseen. Ota uuninkestävä vuoka ja pienempi annosvuoka (minulla annosvuokana vanha kahvikuppi ja uuninkestävänä vuokana suorakulmion mallinen leipävuoka). Lado annosvuokaan pohjalle siivu kylmäsavulohta, vajaa rkl ranskankermaa ja vähän rouhittua mustapippuria. Riko päälle varovasti kaksi kananmunaa, joiden päälle ripottele hieman sormisuolaa. Lisää vielä päällimäiseksi vajaa rkl ranskankermaa ja tuorettä yrittiä.

Laita annosvuoka isompaan vuokaan ja kaada mukaan vesihauteeksi kiehuvaa vettä niin että annosvuoka köllii vedessä (noin 3/4 astiasta pinnan alla). Siirrä haude uuniin ja paista noin 10 minuuttia. Katso ettet ylipaista, munankeltuainen on parasta juoksevana.

Nauti dippaamalla hyvää leipää munakuppiin ja lusikoi loput suoraan suuhun.

Jos cashmire on halpaa niin...

...se on löytö, jota ei voi ohittaa! Olen haaveillut laadukkaasta cashmire-huivista vuosikaudet. Kerran työmatkalla meinasin sellaisen itselleni ostaa, mutta jätin hinnan takia kuitenkin ostamatta. Kasmiirivillasta tehdyt isot huivit maksavat lähtökohtaisesti vähintään muutaman satasen. Se on aika paljon huivista, vaikka ihana, ikuinen, pehmeä ja lämmin olisikin.

Kun eteen tulee kasmiirihuivi -70 % alennuksessa, niin se on ehdottomasti superlöytö. Minulle kävi näin, kun kävin Marimekon Vintti-myymälässä. Bongasin hyllystä harmaan ihanan huivin.

Vuosien haaveilun jälkeen minulla on tämä pehmeä ihanuus. Olen hurjan tyytyväinen.

Pyykkikoriasia ratkaistu, ainakin melkein

Ostin pyykkikorin. Syvällisen perehtymisen ja taustatyön jälkeen. Perehtymiseni lopputulos ei ollut se, että löysin ihastuttavan ratkaisun säilytysongelmaani, vaan tulin siihen tulokseen, että kivoja pyykkikoreja ei oikeasti ole. Tai siis on, se jo aiemmin mainitsemani Ferm Livingin versio, mutta yksinkertaisesti reilun 70 euron hintalappu likapyykkikorille on liikaa. Ainakin minun mielestäni. Siihen ne kivat ratkaisut sitten jäivätkin.

Kävin myös katsomassa sen Clas Ohlssonin raidallisen versionkin, mutta sekin oli ankea. Ei sellainen jämäkästi lattialla pystyssä pysyvä, vaan laiskasti sivulle nuokkuva. Ei kiva. Kävin myös katsomassa Bulevardin sisustussuoralla Hayn valikoimat (myytiin eioota), Nougatissa (semikiva lattialla seisova paperipussi, mutta ei suljettava ja väriltäänkin vähän vääränlainen, vaikkakin ihan hauska) ja Dayssa (pyykkikoriratkaisuja, mutta kivoin oli sellainen roikkumaan ripustettava säkki ja minä taas etsin lattialla seisovaa ratkaisua).

Lähtökohtaisesti siis etsin sellaista likapyykin säilytysratkaisua, joka olisi suljettava. Ihan sillä ajatuksella, että likapyykit eivät ole nättejä, joten kivempi piilottaa ne kannen alle.

Tilanteessa, jossa mitään kivaa ei löydy, niin silloin sääntöni on häivyttää ratkaisu pois silmistä. Siksipä päädyinkin tällaiseen Granitista löytämääni vakoiseen kannelliseen säilytysastiaan. Tässä ei ole mitään hätkähdyttävän hienoa, ihan tavallinen ja tylsä valkoinen astia. Ei kiinnitä mitään huomiota ja sulautuu valkoisiin lattioihin ja seiniin. Aika blaah.

Hinnaltaan tämä oli kohtalainen ja iso plussa tulee astian pohjassa olevissa pyöristä. Tekee astian siirtelystä kätevää, voi vaikka työntää tuon pöntön pyykkeineen pesukoneen viereen.


Asia loppuunkäsitelty.

Henkariasiaa: Majuri by Sarvis ja Decembré

Jesjesjes. Sarviksen Majureita. Kolme kappaletta. Kolmella eurolla. Kiitos, Tikkurilan Kontti.

Vanhat suomalaiset muovihenkarit on parhaita. Minulla on myös Décembren muovihenkareita, kolme punaista ja kaksi mustaa. Kirpparilöytöjä nekin parin vuoden takaa. Pitelevät kaapissa näteimpiä mekkojani.

Decembren perusti vuonna 1970 Marimekon perustaja Armi Ratia. Sen tarkoituksena oli suunnitella ja markkinoida sisustustavaroita ja Marimekon markiisikangaslaukkuja. Yhtiön suunnittelijana toimi Ristomatti Ratia, joka loi Decembrélle muun muassa Palaset-sarjan. Sittemmin Decembrésta tuli osa Marimekkoa.

Yritän kumpaisiakin henkareita etsiä kirppareilta. Majureita on tullut joskus aiemminkin vastaan, mutta liian kovaan hintaan. Decembrén henkareita en ole nähnyt kuin sen kerran, kun nuo viisi ostinkin. Aika harvoin liikkuvaa tavaraa ilmeisesti.

Pyykkihuollosta

Pienessä asunnossa pyykkihuolto on murheenkryyni. Keskellä olohuonetta keikkuva pyykinkuivatusteline on rumuuden ja ärsyttävyyden käsite, jonka jokainen pienissä neliöissä asuva tietää. Haaveilen asunnosta, jossa olisi erillinen pyykinkäsittelytila. Sellainen, jossa voi säilyttää likapyykkiä, pestä pyykit ja kuivattaa ne. Oven takana, poissa silmistä. Ei keskellä olohuonetta, niin kuin nyt.

Toinen murheenkryyni on likapyykin säilytys. Minulla likapyykkikori on sängyn vieressä vaatekaappien lähellä. Siihen on helppo illalla nakata käytetyt vaatteet odottamaan pesua. Tällä hetkellä pyykkikorina on pyöreänmallinen sangallinen rottinkikori. Muutoin ihan hyvä, mutta olen niin kyllästynyt siihen, ettei ratkaisu ole suljettavissa. Toisin sanoen likapyykit näkyvät korista. Haluan kannellisen tai muutoin suljettavan ratkaisun. Ja on tuo rottinkikin vähän blaah.

Mutta millainen on hyvä ja hieno pyykkikori? Sellainen salonkikelpoinen, että se voi olla tässä oleskeluhuoneessa näkyvillä, jossa vieraitakin käy.

Yritin googlailla ja tulos oli aika laiha. En löytänyt mitään superkivaa ratkaisua. Ferm Livingin kori oli kivoin, minkä löysin, mutta viitsiikö pyykkikorista maksaa 70 euroa (ei). Clas Ohlsonin raitakori oli halpisratkaisu ja ihan ok, mutta ei sekään mikään maatajäristyttävän upea eikä suljettava niin kuin haluaisin.

Mistä edullinen ja katseenkestävä pyykkikori? Vinkkejä otetaan auliisti vastaan kommenttiboksissa.

Vasemmalla Ferm Livingin pyykkikori, oikealla Clas Ohlsonin

Kolmen ruokalajin illallinen

Tein ennen joulua pöytävarauksen Ravintola Luomoon. Minun oli tarkoitus mennä sinne ystäväni kanssa syömään eilen. Konkurssiuutiset sotkivat suunnitelmat. Ei ole enää Luomoon menemistä.

Lohdutusillallinen järjestettiin kotonani. Kutsuin mukaan kolme ystävää. Ilta oli onnistunut. Menun suunnittelin lonkalta kauppareissulla, kun katselin mitä oli tarjolla. Olen tyytyväinen kokonaisuuteen. Ei tämä ihan Luomon tasoa ole, mutta ihan mallikas kotikokin kokkaama illallinen kuitenkin.

Hihasta heitetty jälkiruokaresepti oli todella hyvä. Hämmästyin itsekin. Tämä täytyy laittaa muistiin. Hävettävän helppo tehdä. Lopputulos todella maistuva. Sen verran etten meinannut edes kuvaa malttaa ottaa - huomasin vasta puolivälissä annosta, että kuvankin voisi napata. Jälkiruoka oli oikeastaan muunnelma klassisesta tarte tatin -piiraasta, joskin omenan sijaan käytössä oli päärynä. Tein sen myös valmiiseen voitaikinaan, joten tosi helppo ja vaivaton jälkkäri. En edes kipannut paistosta ympäri niinkuin tatinissa, vaan tarjoilin sen voitaikinapinta yläpuolella. Vanijajäätelö suli herkullisesti kuuman taikinan päällä.

Alkupala: Paistettuja kampasimpukoita ja japanilaista kurkkusalaattia
4 hengelle

Kampasimpukat
8 tuoretta kampasimpukkaa
oliiviöljyä
suolaa
puolikas chilipalko
2 rkl voita
tuoretta basilikaa

Kuivaa kampasimpukoiden pinta talouspaperilla. Suolaa simpukat. Kuumenna paistinpannu todella kuumaksi. Laita pannulle tilkka oliiviöljyä ja paista simpukoita pannulla noin minuutin verran molemmilta puolilta. Nosta valmiit simpukat lautaselle ja peitä foliolla. Laita seuraavaksi pannulle pilkottu chili ja voi. Anna voin sulaa, varo ettei pala. Lisää lopuksi tuoretta basilikaa. Kaada voikastike simpukoiden päälle.

Japanilainen kurkkusalaatti
1 rkl riisiviinaetikkaa
2 rkl soijakastiketta
1 rkl piparjuuritahnaa
1 kurkku

Halkaise kurkku ja poista siemenet. Pilko kurkku. Sekoita etikka, soija ja piparjuuritahna kulhossa. Sekoita joukkoon pilkottu kurkku. Anna marinoitua noin puoli tuntia ennen tarjoilua.

Pääruoka: Paperissa kypsennettyä nieriää ja myskikurpitsarisottoa

Kokonainen kala kypsyy herkullisen mehukkaaksi vaivatta voipaperiin käärittynä uunissa. Todella helppo tapa valmistaa maukasta kalaa.
 
Paperissa kypsennetty nieriä
1 kokonainen nieriä suomustettuna, suolestettuna ja kidukset ja evät poistettuna
karkeaa suolaa
1-2 sitruunaa viipaloituna
4 kynttä valkosipulia
tuoretta tilliä
puolikas punasipuli
2 rkl voita

Kala valmiina käärittäväksi pakettiin ja uuniin

Varaa voipaperia pellille niin paljon, että saat kalan käärittyä siihen tiiviiseen nyyttiin. Laita kala voipaperille ja suolaa se sisältä ja ulkoa. Täytä kalan vatsa viipaloidulla sitruunalla, hienonnetulla valkosipulilla, punasipulipaloilla ja tuoreella tillillä. Laita  mukaan myös pari ruokalusikallista voita. Kääri kala tiiviiseen voipaperinyyttiin. Voit sitoa nyytin narulla tai laittaa päällimmäiseksi vielä foliokerroksen, jos et saa sitä muuten tiiviiksi. Tarkoitus on, että kala hautuu mehukkaaksi tiiviissä paketissa eikä höyry karkaa.

Laita kala uuniin noin 200 asteen noin 20 minuutiksi.

Avaa nyytti, poista nahka vetämällä. Mehukkaasta kalasta irtoaa siistejä annospaloja.

Myskikurpitsarisotto
Risoton ohje on julkaistu blogissa aiemmin, katso resepti täältä.

Jälkiruoka: Päärynäpaistos ja vanilijajäätelöä (tarte tatin -muunnelma)

Päärynäpaistos
4 päärynää
1 vanilijatangon siemenet
2 dl ruokosokeria
50 g voita 
2 valmista voitaikinalevyä

Kuori päärynät ja poista siemenkodat. Viipaloi päärynät ohuiksi viipaleiksi.

Kuumenna valurautapannu. Laita kuumalle pannulle ruokosokeri ja odota hetki, että sokeri alkaa sulaa (varo polttamasta sokeria). Lisää voi nokareina ja sekoittele seosta. Lisää vanilijatangon siemenet. Lado päärynäpalat pannulle voi-sokeriliemen sekaan.

Sulata kaksi voitaikinalevyä. Kauli niistä yksi isompi taikinalevy, joka on vähän isompi kun valurautapannu. Painele taikinalevy pannun päälle päärynöiden yli tiiviiksi kanneksi. Leikkaa ylimääräinen taikina pois. Pistele taikinaan muutama reikä veitsen kärjellä, jotta höyry pääsee pois.

Paista uunissa n. 200 asteessa kunnes voitaikina on ruskistunut.

Leikkaa paistoksesta annospaloja ja koristele vanilijajäätelöpallolla.

 

Taas Marimekon alessa

Kävin taas tekemässä takkilöydön Marimekon alesta. Uusi takkini on ajaton Halla-takki.

Uskon, että näin klassinen musta a-linjainen takki kestää aikaa ja tulee kovaan käyttöön. Jämäkkää puuvillaa oleva takki on simppeliytensä takia helppo asustaa eri värisillä huiveilla kuhunkin asuun sopivaksi.

Marimekon takeille tyypillisesti tässäkin on pieni juju takin vuorissa. Aivan kuin aiemmin hankkimassani Wilma-takissa, josta kerroin postauksessa Marimekon Wilma,  jossa vuori on Muija-kangasta, niin tässäkin takisssa vuori on ihana. En tunnista kankaan kuosia, mutta se on samaa kuosia kuin tuossa kuvassa mallin housuissa. Takkia auki pitäessä vuori saattaa vilahtaa ja tekee kivan lisäsäväyksen takkiin.

Marimekon takit ovat melko kalliita. Tämänkin ovh oli 400 euroa. Marimekon Vintti-myymälöissä voi kuitenkin tehdä tosi hyviä löytöjä. Tässäkin oli niin roimat alennusprosentit, että raaskin takin ostaa. Olen tyytyväinen löytööni.

Kotini valaisimet

Kodin valaistus ja valaisimet ovat minulle varsin tärkeitä. Olen pikkuhiljaa etsinyt kotiini sellaisia valaisimia, joista pidän. Pidän ristivalosta, joten kattolamput ovat harvemmin päällä. Valaisen kotini ennemmin usealla pikkulampulla kuin yhdellä katosta roikkuvalla kirkkaalla valopisteellä.

Kodissani on valaistusasiat tällä hetkellä aika kivalla mallilla. Pidän jokaikisestä valaisimesta, joita kodistani löytyy. Parasta on, että jokaiseen liittyy pieni tarina. Suurin osa valaisimista on käytettyjä - kirpputoreilta, kierrätyskeskuksesta tai muutoin kierrätettyjä. Mukana on muutama uutena ostettu valaisin.

Yki Nummen Modern Art on ensimmäinen "desing-valaisin", jonka olen koskaan hankkinut. Ostin sen opiskeluaikojen loppuvaiheessa, kun olin säästänyt vähän rahaa diplomityöpaikkani palkasta. Olin haaveillut simppelistä jalkalampusta, jossa ei olisi mitään ylimääräistä. Tämän yksinkertainen koristeettomuus viehätti ja hankin lampun.

Modern Art valikoitui lampukseni myös toisesta syystä. Olin haaveillut toisesta Yki Nummen lampusta, Lokista pidemmän aikaa. Tiesin, että pienessä asunnossa Lokki ja Modern Art mitä todennäköisimmin löytyvät samasta tilasta, tai ainakin näköyhteyden päässä toisistaan. Nämä kaksi sopivat toistensa kaveriksi mitä parhaimmalla tavalla saman materiaalin ja samantyyppisen yksinkertaisen muotokielen ansiosta.

Nykyisen asuntoni ostaessani sain viimein myös Lokki-valaisimen keittiön valoksi. Se on varsin upea ja ajaton. Tämä on se isompi malli, tätä lötyy myös vähän pienempänä versiona. Isompi malli on kuitenkin keittiöni katseenvangitsija.

Noin vuosi sitten sain lehtitilauksen kaupanpääliseksi Harri Koskisen Block-valaisimen. Se on ehkä enemmänkin näyttävä esine valolla, kuin varsinainen valaisin. Sen valoteho on nimittäin todella vaatimaton. Blockin päälläpito luo kuitenkin mukavaa pehmeää valoa ympärilleen. Mukava vaikka kynttilänvalon kaverina ja palaakin oikeastaan näin talvella joka ilta televisiotason kulmassa.

Block-valaisimen kanssa samasta nurkasta löytyy myös yksi vähän epätyypillisempi valaisin. Esittelin kesällä tilaamani La case de cousin Paul -pallovalosarjan postauksessa Ranskan Pauli-serkun valot - La case de cousin Paul. Monet kai mieltävät valosarjan jouluvaloksi, mutta minäpä käytän sitä ihan asuntoni jatkuvana valona. Seinän nurkkaa pitki kiipeävät sirkusvaloiksi ristimäni valopallot ovat mielestäni niin hauska pikku väripiristys, että saavat olla siinä ihan pysyvässä käytössä. Ovat usein iltaisin päällä Block-valaisimen kanssa luomassa mukavaa tunnelmavaloa näin pimeän aikaan.

Kirpputorilta löytynyt jo aiemminkin esittelemäni Valinten nipsulamppu tuo mieleen lapsuuteni ja mummon. Se on löytänyt kotinsa (myöskin kirpparilta löytyneen) Erik Bruunin Jaffa-julistetaulun nurkasta. Ihana hassu pikku retrolamppu.

Olen pitänyt muutenkin silmiäni auki kirpputorilla valaisimien suhteen. Tämä yöpöydän valaisin on esimerkki sellaisesta. Varsin laadukas ruotsalainen simppeli valaisin löytyi joskus jokunen vuosi sitten pikkurahalla kirpputorilta. Toimii hyvin yöpöydän valaisimena.

Olohuoneen kattolamppu on samoin kirpputorilta. Tämä ei itseasiassa ole edes oma löytöni vaan isäni bongauksen tulos. Olin muutossa sanonut isälle, että aion etsiä olohuoneeseen jonkun vanhanaikaisen roikkuvan valaisimen kirpputoreilta. Eipä mennyt kuin varmaan viikko, kun isäni soitti, että oli ollut viemässä tavaraa Lappeenrannan kierrätyskeskukseen ja nähnyt siellä lampun, joka voisi olla sellainen, josta minä puhuin. Isä lähetti kuvan minulle ja siinähän se oli - täydellinen olohuoneen lamppu! Ainoa pikkuvika oli, että tuo keskellä näkyvä valkoinen puikula, johon messinkiosat yhdistyvät oli puunvärinen - vielä eniten inhoamaani kirsikkapuuta. Pyysin isää maalaamaan keskiosan ja näin lamppu sai nykyisen ulkomuotonsa.

Uusin lampputulokas tuli kotiini joululomalla. Juuri ennen joulua vanha opiskelukaveri laittoi minulle viestin, että hänellä olisi vanha jalkalamppu, joka voisi olla täydellinen kotiini. Kuvat nähtyäni olin tismalleen samaa mieltä - aivan täydellinen minulle. Opiskelukaverilla ei ollut tilaa tälle ja halusi lahjoittaa lampun hyvään kotiin. Minä sellaisen mielelläni tälle valaisimelle tarjosin.

Keltainen retro jalkavalaisin löysi kotinsa olohuoneestani. Ihana se on. Iso kiitos Virpille, lupaan vaalia aarrettasi.

PS: Viimeisissä kuvissa näkyvä "joulukuuseni" sinnittelee, vaikka joulu ja loppiainen meni jo. Patterilla toimiva valosarja on melkein menettänyt valonsa ja odotankin että patterit kuluvat loppuun ja korjan homman pois. Minulla ei vain ole mitään hajua mitä tuolle sypressille seuraavaksi tekisin. Se näyttää ahkeran suihkutuksen ansiosta olevan edelleen voimissaan. Ehkä vien tämän ilahduttamaan meidän rappukäytävää. Olen sinne roudannut adoptioon muutamia muitakin viherkasvejani.

Töihinpaluu

Mistä tietää, että on lomaillut tarpeeksi? No minun tapauksessani siitä, että siinä vaiheessa kun kaikki kodin nurkat ovat jo niin moneen kertaan siivottuja, niin ryhdyn kiipeilemään kolmirapulla katonrajassa etsien sellaisia nurkkia, jotka eivät ole ennen osuneet siivousrätin tielle.

Keittiön katonrajassa yläkaappien päällä olevia lasipurkkeja pyyhkiessäni tuli mieleen, että ehkä tämän energian voisi käyttää jo vähän paremminkin. Niin kuin vaikka töissä. Nauratti omat puuhat ihan itseäkin.

Tänä aamuna töihinpaluu ei tuntunut pahalta.

Siitä vintin siivoamisesta olen kyllä tosi tyytyväinen. Ja uusi liesikin on nyt paikallaan ja kylppärin lattialämmitys korjattu. Niin ja keittiön puutasot öljytty. Varmaan neljättä kertaa vuoden sisään. Milloinhan ne lakkaavat imemästä öljyä?

Aamiainen: Chia-vanukas

Vaikka nämä chia-vanukkaat onkin blogimaailmassa jo jokusen kerran nähty, niin ehkä minäkin vielä lähden mukaan. Yleensä syön puuroaamiaisen töissä, mutta näin joululomalaisena on aikaa ja mahdollisuus testailla uusia aamiaisideoita.

Chia-siemenet ovat ilmestyneet ruokakauppoihin muun superfood-villityksen mukana. Oman pussini ostin lähimarketista Cocovin valmistamana. Pussillinen siemeniä maksoi vähän alle kympin ja riittoisuutensa vuoksi (käyttöannos noin 1-2 rkl) pussi ei ihan heti kulu loppuun.

Terveysvaikutuksia chialla on sanottu olevan niin paljon, että vähän jopa vaikea uskoa. Siemenet sisältävät muun muassa omega-3-rasvahappoja, kuitua, proteiinia, antioksidantteja ja kalsiumia. Googlaa "chia terveysvaikutukset", jos haluat lisätietoja mitä kaikkea tämä supersiemen sinulle voikaan saada aikaan. Helpon rakenteensa (ei sitkeää, kovaa tai muuten hankalaa pureskeltavaa) ja mauttomuutensa takia chia on helppo ottaa mukaan ruokavalioon - siemeniä voi sellaisenaan vaikka ripotella aamujugurttiin tai puuroon.

Näillä "vanukkailla" saa myös kätevää vaihtelua aamupalarepertuaariin. Vanukas syntyy, kun chia-siemen pääsee kosketuksiin nesteen kanssa. Jo puolessa tunnissa siemenet imevät itseensä todella suuren määrän nestettä ja erittävät limaa, joka hyytelöi nestettä. Tai oikeastaan siemenet muuttuvat sellaiseksi sammakonkudun näköiseksi liemeksi.

Vanukas siis valmistetaan niinkin yksinkertaisesti, että laitetaan kulhoon pari desiä haluamaansa nestettä, esim. kauramaitoa tai mitä tahansa muuta itse haluamaansa nestettä. Makua voi hakea esim. käyttämällä valmiiksi maustettuja maitojuomia (esim. vanilija-kauramaito), lisäämällä joukkoon itse esim. vanilijasokeria tai tekemällä kuin minä - syömällä sokerittoman ja mausteettoman vanukkaan hillon kanssa. Tämä kannattaa tehdä illalla jääkaappiin, niin aamulla siellä odottaa valmis aamianen.

Chia-vanukas
2.5 dl kauramaitoa
2 rkl chia-siemeniä

Sekoita kulhossa ja laita jääkaappiin valmistumaan. Syö hillosilmän kanssa.

Keittiöpyyhehamsteri kiittää

Ystävä antoi yllärilahjan, joka on kaltaiselleni kauniiden keittiöpyyhkeiden arvostajalle aika osuva valinta.

Näin kauniita pyyhkeitä kelpaa keittiössä pitää esillä. Molemmat Marimekon.

Kiitos Jenni!

Hyasintit

Hyasintit ovat mielestäni ihan hurjan söpöjä. Ja niiden tuoksu on ihana. Joitakuita tuoksuherkkiä se kuulemma häiritsee, mutta varmaankin on jo tullut selväksi, että minä taasen olen tuoksuhamsteri.

Joulukukkiahan hyasintit yleensä ovat, mutta jotenkin tänä vuonna niiden hankinta jäi kokonaan. Joulun alusaika oli niin kiireistä ja pyhätkin olin viettämässä pois kotoa. Aikaisempina vuosinahan olen istuttanut itse isoon emalivatiin joulukukka-asetelman, mutta tänä vuonna jäi sekin ihan kokonaan tekemättä.

Pari päivä sitten lenkillä pistäydyin läheiseen kukkakauppaan kysymään saisinko joulukukkia edullisesti. Sainhan minä, niitä oli kukkakaupassa vielä iso kasa ja paras sesonki näin alkuvuonna jo ohitse.

Nyt on vaaleanpunaiset hyasintit kotona ilahduttamassa. Menevät hyvin näin joulun jälkeenkin. Nuo kuvassa näkyvät vihreät bambukulhot ovat muuten tosi monikäyttöiset kipot - näyttävät näköjään kivalta näin ruukunsuojinakin. Kirpparilta joskus hankittu 10 sentillä kappale.

Verigreippinen gintonic

Puuhakkaan päivän jälkeen intouduin toteuttamaan pitkään ajatuksissa olleen drinkki-idean. Verigreippinen gintonic on happaman makujen ystävälle sopiva drinkki.

Minulla ei viinejä lukuun ottamatta ole kotona kummoista "viinakaappia" (vaikka juuri tänään sanoinkin ystävälle, että olisi upeaa, jos kotona olisi sellainen saippuaoopperoista tuttu viinakärry, jossa olisi aina jäitä, jotka ei koskaan sulaisi pois. Ja josta voisi kotiintullessa kaataa itselle vaikka viskin, jonka dramaattisesti heittää jonkun ikävän tyypin naamalle).

Sain kuitenkin vähän aikaa sitten isältä ginipullon loput, kun ilmaisin halukkuuteni joskus tehdä kotona gintoniceja. Nyt pääsi gini ja tonic käyttöön. Verigreipillä maustettuna drinkistä tulee entistä maukkaampi, happamampi ja samalla myös ihanan vaaleanpunainen. Aika kiva ja helppo tehdä. Idea pihistetty suosikkiblogistani Kaikki mitä rakastin. Tehdään niin kuin normaali gintonic, mutta sekaan heitetään puristettua verigreippimehua (niin paljon kuin maku sallii). Lasiin plumpsautetaan joukkoon myös yksi greippisiipale.

Mietin ensin, että onko drinkki liian kesäinen näin vuoden alkuun, mutta vielä mitä. Hyvin sopi pitkän ja puuhakkaan päivän iltaan.

Hyvin alkoi!

Vuosi 2015 on alkanut hyvin!

Vuoden 2014 viimeinen päivä sujui myös tosi hyvissä merkeissä. Otin itseäni niskasta kiinni ja tein viimein pitkään työlistalla olleen "vinttiprojektin". Sorttasin sieltä vanhat talvitakit pois. Täällä asuinalueellani nimittäin tehdään parhaillaan talvivaatekeräystä. Keräyksen tulokset toimitetaan Ukrainaan paleleville. Lahjoitin kaksi pussillista tarpeettomia vanhoja talvitakkejani ja joitain huiveja ja pipoja. Toivottavasti lämmittävät siellä vastaanottajiaan. Olen niin tyytyväinen, että sain vintiltä tarpeetonta tavaraa eteenpäin hyvään tarkoitukseen.

Hankin vuoden päätteeksi myös uuden lieden ja astianpesukoneen. Kävi iso tuuri, kun joku laittoi myyntiin priimakuntoiset ja täysin keittiööni sopivat laitteet asuinpaikkani facebookin kierrätysryhmään. Myyjä oli ostanut tästä läheltä asunnon ja aikoo remontoida keittiön. Kodinkoneet menevät samalla vaihtoon, kun haluavat kuulemma toisen väriset. Sain tällä tavoin toimivat, uudehkot ja siistikuntoiset kodinkoneet itselleni uloskantohintaan. Siis todella halvalla. Olen tyytyväinen, kun omassa keittiössä taas vanhat laitteet ovat odottaneet uusimista siitä lähtien kun vuosi sitten ostin tämän asunnon. Jääkaappi-pakastimen uusin juuri pari kuukautta sitten. Nyt sain uuden lieden (valurautainen vaihtuu keraamiseen) ja astianpesukoneen (ikivanha malli vaihtuu uudempaan). Nyt on hyvä. Serkku tuli eilen sopivasti kylään perheineen ja auttoi minua noutamaan laitteet.

Vuoden ensimmäisen päivän taasen dedikoin pikkuserkulle ja hänen perheelleen. Yksi lapsista on kummilapseni.

Tänään, vuoden toisena päivänä taas kävin ystävän kanssa kirpputorilla ja Marimekon alessa. Iltapäivällä raahasin ne sortatut talvivaatteet sinne keräykseen. Olen ollut aktiivinen siellä facebookin kierrätysryhmässä ja hain yhdeltä läheltä asuvalta ihmiseltä sellaisen Nuxen ylistetyn kuivaöljyn, joka on ihan kuivan ihon pelastaja. Oli ollut hänelle tuoksunsa takia sopimaton lahja, mutta sopii minulle erinomaisesti. 35 euron purkki minulle 5 eurolla. Kiitos taas kierrätysaate!

Ihanaa, että on loma. Minä lomailen loppiaiseen asti. Tekee niin hyvää.