Liikutus on poikaystävä, joka tekee jääkaappiin valmiiksi vihanneskeittoa etätyöpäivääni varten. Ja kaiken lisäksi on ennen saapumistani käynyt vielä hakemassa meille säkillisen vihanneksia ja hedelmiä suoraan viljelijältä. Ja keittää aamukahvit ja tekee aamupalaksi hedelmäsmoothiet meille molemmille, aina. Myöhästyy vielä töistäkin sen takia, kun auttaa minua aamulla tietokoneeni verkko-ongelmassa.
Ei ihme, että alkoi eilen lentokoneessa hymyilyttämään pitkän päivän päätteeksi sillä sekunnilla, kun lentokoneen pyörät osuivat Lissabonin maankamaralle.
Terveisiä täältä siis, täsä mä olen - seuraavat puolitoista viikkoa! Ihanassa Lissabonissa.
Tuo viljelijäjuttu on muuten ihan superkiva. Vihannessäkkejä voi tilata suoraan yhdeltä tilalta ihan tuohon kotipihalle toimitettavaksi. Säkistä paljastuu aina sekalainen satsi vihanneksia ja hedelmiä. Kaivelin juuri tämänkertaisen lähetyksen läpi, ja siellä oli mm. salaattia, kaalia, pinaattia, porkkanoita, bataattia, appelsiinejä, mandariineja, omenia, kurpitsaa ja sipulia. Pitäisi Suomessakin ruveta tilailemaan vastaavanlaisia -onhan niitä palveluja sielläkin saatavilla.
Niin ja arvatkaas - äsken kävi lähetti tuomassa tänne poikaystävän isän tilauksen (he ovat maaseutukodissaan, joten olivat antaneet lähetykselle tämän poikaystävän osoitteen, kun tiesivät, että minä olen täällä koko päivän kotona tekemässä töitä). Ja tadaa - puhuin lähetin kanssa pelkkää portugalia!
torstai 28. helmikuuta 2013
keskiviikko 27. helmikuuta 2013
Kello
Löysin pari viikkoa sitten Emmaukselta rannekellon. Tai siis pelkän kellotaulun. Kuitenkin kivan sellaisen, oli valkoinen helmiäistaulu ja yksinkertaiset numerot. Taulun takana oli vielä kaiken lisäksi se sellainen muovi, joka uusissa kelloissa on, eli vaikutti vielä ihan käyttämättömältäkin. 10 euron hintalappu tuntui sopivalta, varsinkin kun Emmaus tarkastuttaa myytävät kellot kellosepällä. Ja näkihän siitä, että kaikki toimii - kello oli ajassa, sekunnit pyörivät ja päivämääränäyttökin näytti oikein. Ei tarvinut pattereitakaan vaihdattaa.
Kävin eilen kultasepänliikkeessä valitsemassa kelloon rannekkeen. Halusin ruskeaa nahkaa, yhteensopivaa mm. saappaideni ja laukkuni kanssa.
Nyt on uusi kello rannetta somistamassa. Mukavaa vaihtelua hopeanväriselle korukellolleni tällainen nahkarannekkeinen. Asiallinen, kuten minäkin - ainakin töissä...
Kirpparit on kyllä ihania. Voi antaa itselleen luvan olla turhamainen, ja ostaa useamman kellon ihan vain vaihtelun vuoksi, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa kerskakulutuksesta. Ja on toki huomattavasti paremmin varaakin tällaiseen yleellisyyteen, kun kirpparilta näitä pilkkahintaan löytää.
Ranneke kelloon maksoi 29.90 euroa, joten hintaa kokonaisuudessaan tälle kivalle uudelle kellolle tuli 39.90 euroa. Varsin kohtuullinen mielestäni.
Kävin eilen kultasepänliikkeessä valitsemassa kelloon rannekkeen. Halusin ruskeaa nahkaa, yhteensopivaa mm. saappaideni ja laukkuni kanssa.
Nyt on uusi kello rannetta somistamassa. Mukavaa vaihtelua hopeanväriselle korukellolleni tällainen nahkarannekkeinen. Asiallinen, kuten minäkin - ainakin töissä...
Kirpparit on kyllä ihania. Voi antaa itselleen luvan olla turhamainen, ja ostaa useamman kellon ihan vain vaihtelun vuoksi, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa kerskakulutuksesta. Ja on toki huomattavasti paremmin varaakin tällaiseen yleellisyyteen, kun kirpparilta näitä pilkkahintaan löytää.
Ranneke kelloon maksoi 29.90 euroa, joten hintaa kokonaisuudessaan tälle kivalle uudelle kellolle tuli 39.90 euroa. Varsin kohtuullinen mielestäni.
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
Kotivara
Siivoilin tänään myös kuiva-ainelaatikoitani, ja tuli mieleen tällaisia vähän perustavanlaatuisempia kysymyksiä. Oletteko nimittäin koskaan ajatelleet mitä tekisitte, jos kaupasta ei saisikaan ruokaa ja muita jokapäiväisiä perushyödykkeitä? Tulisi tilanne, että kauppaan ei yksinkertaisesti pääse tai että siellä kaupassa ei vain myytäisi mitään. Tällainen tilanne voi loppujen lopuksi yllättää monestakin syystä. Asut yksin ja sairastut, etkä pääse kauppaan. Tai tapahtuu joku yhteiskunnallinen kriisi; tulee lakko, liikenneyhteydet
katkeavat tai laaja sähkökatkos iskee. Tai sattuu sellainen laaja katastrofi tai onnettomuus, joka sulkee kaupat tai kieltää ulkonaliikkumisen.
Tai ei sen tarvitse olla edes mitään näin vakavaa. Entä, jos et vaan jaksa mennä kauppaan, tai tilisi tyhjenee viikkoa ennen seuraavaa palkkapäivää?
Yllättävistä tilanteista selviää pienemmillä harmeilla, kun kotoa löytyy kotivaraa. Kotivara tarkoittaa, että kotoa löytyy ruokaa ja muita päivittäisiä välttämättömyystavaroita vähän enemmän, kuin oikeasti tarvitsee. Pelastustoimen Kodin turvaopas suosittelee, että kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi. Kotivaraan kuuluu hyvin säilyviä tuotteita, mutta kuitenkin sellaisia, jotka ovat normaalissa kierrossa olevia elintarvikkeita ja tavaroita, joita täydennetään sitä mukaa kun niitä käytetään. Näin elintarvikkeet pysyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina.
Kotivaran sisältö on jokaisella perheellä omanlainen riippuen siitä, mitä arjessa normaalistikin kuluu.
Omien kaappieni sisällön pohjalta kokosin kotivaran ehdotuslistan pohjaksi oman kotivaran kokoamiseen. Listaan olen kerännyt aineksia, jotka säilyvät hyvin ja joita omistamalla selviää pidemmänkin aikaa. Toki ihan kaikkein tärkein tällaisessa tilanteessa on vedensaanti, mutta tässä nyt on oletuksena se, että vedensaanti on turvattu ja sähköäkin on saatavilla niin, että uunit toimii ja pakkanen pitää pakasteet käyttökelpoisena. Ei tässä suinkaan mihinkään maailmanloppuun varauduta.
Ehdotuksia kotivaraksi
Marttojen kotivaralistauksessa puhutaan myös maitotuotteiden olemassaolosta, mutta painotin tässä lähtökohtaisesti pidemmän säilyvyysajan omaavia tuotteita. Kananmunatkin taitavat olla Marttojen vastaavassa listassa, ja nekin säilyvät kohtalaisen hyvin. Ja toki hedelmät, esimerkiksi omenat kyllä säilyvät varsin hyvin.
Tai ei sen tarvitse olla edes mitään näin vakavaa. Entä, jos et vaan jaksa mennä kauppaan, tai tilisi tyhjenee viikkoa ennen seuraavaa palkkapäivää?
Yllättävistä tilanteista selviää pienemmillä harmeilla, kun kotoa löytyy kotivaraa. Kotivara tarkoittaa, että kotoa löytyy ruokaa ja muita päivittäisiä välttämättömyystavaroita vähän enemmän, kuin oikeasti tarvitsee. Pelastustoimen Kodin turvaopas suosittelee, että kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi. Kotivaraan kuuluu hyvin säilyviä tuotteita, mutta kuitenkin sellaisia, jotka ovat normaalissa kierrossa olevia elintarvikkeita ja tavaroita, joita täydennetään sitä mukaa kun niitä käytetään. Näin elintarvikkeet pysyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina.
Kotivaran sisältö on jokaisella perheellä omanlainen riippuen siitä, mitä arjessa normaalistikin kuluu.
Omien kaappieni sisällön pohjalta kokosin kotivaran ehdotuslistan pohjaksi oman kotivaran kokoamiseen. Listaan olen kerännyt aineksia, jotka säilyvät hyvin ja joita omistamalla selviää pidemmänkin aikaa. Toki ihan kaikkein tärkein tällaisessa tilanteessa on vedensaanti, mutta tässä nyt on oletuksena se, että vedensaanti on turvattu ja sähköäkin on saatavilla niin, että uunit toimii ja pakkanen pitää pakasteet käyttökelpoisena. Ei tässä suinkaan mihinkään maailmanloppuun varauduta.
Ehdotuksia kotivaraksi
- perunaa, porkkanaa ja muita hyvin säilyviä juureksia
- öljyä
- papuja, tomaattimurskaa, hernekeittoa ja muita ruokasäilykkeitä
- riisiä ja pastaa
- puurohiutaleita, leseitä, ryynejä
- vehnäjauhoja
- kuivahiivaa
- näkkileipää, hapankorppuja, korppuja, keksejä
- pähkinöitä, rusinoita ja muita kuivahedelmiä
- auringonkukansieminiä, kurpitsansiemeniä, pinjansiemeniä, seesaminsiemeniä...
- suolaa
- sokeria
- pakkasessa marjoja, lihaa, kalaa, leipää, herneitä, papuja, vihanneksia...
- mausteita
- kahvia ja teetä
Marttojen kotivaralistauksessa puhutaan myös maitotuotteiden olemassaolosta, mutta painotin tässä lähtökohtaisesti pidemmän säilyvyysajan omaavia tuotteita. Kananmunatkin taitavat olla Marttojen vastaavassa listassa, ja nekin säilyvät kohtalaisen hyvin. Ja toki hedelmät, esimerkiksi omenat kyllä säilyvät varsin hyvin.
Kodin turvaopas muistuttaa muuten myös seuraavan listan jutuista, mutta nämä nyt alkavat jo kuulostaa hieman maailmanloppuun valmistautumiselta. Toki tärkeitä asioita kotona pidettäväksi nämäkin:
- Lääkkeet
- Hygieniatarvikkeet
- Erityisruokavaliota noudattavien elintarvikkeet
- Lemmikkien ruuat
- Kannelliset vesiastiat
- Paristoilla toimiva radio ja paristot
- Taskulamppu
- Kynttilät
- Tulitikut
- Teippi
- Tuorekelmu
- Tölkinavaaja
- Ajanvietettä
Isolla vaihteella
Aurinko paistaa nurkkiin ja meikäläisellä meni taas vitosvaihde silmään kotipuuhailujen kanssa.
Olin ihan täysin unohtanut ihmesienen olemassaolon, kunnes kaivelin siivouskaappiani ja löysin sieltä yhden sienen. Olen viime vuosina vannonut Universal stonen nimeen, mutta huomasimpa tänään, että molemmilla on paikkansa tässä maailmassa - stonella ja ihmesienellä.
Kävin nimittäin keittiön kaapin ovet läpi sienen kanssa. Keittiöni on aika painajainen, koska se on a) liian pieni ja b) auttamattomasti vanhentunut c) kaapinovetkin ovat outoa, vähän huokoista materiaalia (tämä on vuokra-asunto, joten asian kanssa pitää toistaiseksi vielä pärjäillä). Huokoisuuden takia ovia on siis älyttömän vaikea pitää puhtaana. Mm. kahvojen ympärillä on ollut tummentumia, joita en ole saanut kokonaan pois yrityksistä huolimatta.
Kunnes ihmesieni hyppäsi siivouskaapin uumenista niiden kimppuun. Nyt on kaikki lähmät pois kaapinovista!
Vaihdoinpa tännän myös samassa puuskassa myös keittiöön värikkäämmän maton, ja valoa läpipäästävät verhot. Nyt kun auringonpaistetta on saatavilla, en halua että mikään estää sen pääsyä kotiini.
Olin ihan täysin unohtanut ihmesienen olemassaolon, kunnes kaivelin siivouskaappiani ja löysin sieltä yhden sienen. Olen viime vuosina vannonut Universal stonen nimeen, mutta huomasimpa tänään, että molemmilla on paikkansa tässä maailmassa - stonella ja ihmesienellä.
Kävin nimittäin keittiön kaapin ovet läpi sienen kanssa. Keittiöni on aika painajainen, koska se on a) liian pieni ja b) auttamattomasti vanhentunut c) kaapinovetkin ovat outoa, vähän huokoista materiaalia (tämä on vuokra-asunto, joten asian kanssa pitää toistaiseksi vielä pärjäillä). Huokoisuuden takia ovia on siis älyttömän vaikea pitää puhtaana. Mm. kahvojen ympärillä on ollut tummentumia, joita en ole saanut kokonaan pois yrityksistä huolimatta.
Kunnes ihmesieni hyppäsi siivouskaapin uumenista niiden kimppuun. Nyt on kaikki lähmät pois kaapinovista!
 |
| On ne vieläkin aika kamalat ovet, mutta ainakin ne on puhtaat. |
lauantai 23. helmikuuta 2013
SOR-t-of-BETTI mangosta
Vinkkasin aiemmin, että pilkoin mangon pakkaseen sorbettikokeilua varten. Tai SOR-t-of-BETTI-kokeilua, niin kuin nyt täällä kaikessa nokkeluudessani keksin.
Hurautin tänään nyt ne jäätyneet palat pyreeksi tehosekoittimella, ja kyllä lopputulosta voisi mangosorbetiksi kutsua. Oli hyvää ja raikasta, joskin mangon makeus kyllä vähän kärsi jäädyttämisestä, eli maku oli varsin mieto. Päädyin lisäämään joukkoon ruokalusikallisen hunajaa tuomaan vähän ekstra-apuja makeudessa.
Ja jos joku siellä ihmettelee, että miksi niin intona täällä kokeilen näitä hedelmistä tehtyjä jätskinkorvikkeita, niin sehän johtuu ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että rakastan jätskiä, mutta olen ollut jätskinostolakossa ties kuinka kauan. Että kaikkeen sitä ihminen jätskihimoissaan sitten ryhtyy...
Hurautin tänään nyt ne jäätyneet palat pyreeksi tehosekoittimella, ja kyllä lopputulosta voisi mangosorbetiksi kutsua. Oli hyvää ja raikasta, joskin mangon makeus kyllä vähän kärsi jäädyttämisestä, eli maku oli varsin mieto. Päädyin lisäämään joukkoon ruokalusikallisen hunajaa tuomaan vähän ekstra-apuja makeudessa.
Ja jos joku siellä ihmettelee, että miksi niin intona täällä kokeilen näitä hedelmistä tehtyjä jätskinkorvikkeita, niin sehän johtuu ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että rakastan jätskiä, mutta olen ollut jätskinostolakossa ties kuinka kauan. Että kaikkeen sitä ihminen jätskihimoissaan sitten ryhtyy...
torstai 21. helmikuuta 2013
Väriä
Auringolla on ihmeellinen voima. Sen ei tarvitse kuin pari päivää paistaa nurkkiin, niin heti alkaa mieli huutamaan värejä ympärille, kotiin.
Olen yleisesti ottaen pikkuisen ujo värien kanssa sisustuksessa, mutta toisaalta vierastan voimakkaasti viime vuosina valloillaan ollutta tiukkapipoista "korkeakiiltoista valkoista, mustaa ja jos nyt ihan villiksi heittäydytään, niin vähän harmaata joukkoon" -tyyppistä sisustusta. Ei minulle, ei ei. Kirppariastiat, vanhat esineet, käsityöt, kaikki kauniisti patinoitunut, pellava, viherkasvit, isot tyynyt, itse tehdyt räsymatot... Ne ovat minun sydäntäni lähellä, muutamia mainitakseni.
Tänään siis auringon voima pakotti ruokapöydällä majailleet Pentikin punostabletit kaikessa ruskeudessaan väistymään (kyseisiä tabletteja voi ihailla mm. edellisen postauksen "jätsikupin" alla), kun tilalle kaapista kaivoin värikyllästetyn, joskus reilu vuosi sitten kirpparilta ostetun poppanan.
Poppana kuvastaa hyvin suurta heikkouttani kirppareilla - käsitöitä. Minun on vain pakko aina pelastaa jonkun taitavien käsien tuotokset talteen. Takaraivossani aina leijuu mielikuva mummosta, joka on taidolla, ajalla ja vaivalla tehnyt upeita käsitöitä, ja sitten perikunta mummon kuoltua kantaa kaikki työt kirppareille. Eihän niitä voi sinne jättää, yksinään kirpparikasoihin. Tervetuloa tänne vain, täältä saa hyvän kodin!
Tämä poppana nyt ei varsinaista suurta käsityötaitoa edusta (kudoin tällaisia itsekin jo ala-asteikäisenä), mutta kirpparin 3 euron hinnalla ei saa lähellekään edes tällaisen materiaaleja hankittua, vaikka itse alusta saakka tekisikin.
Ja katsokaas nyt, kyllähän nuo ihanat karkkivärit piristävät!
Olen yleisesti ottaen pikkuisen ujo värien kanssa sisustuksessa, mutta toisaalta vierastan voimakkaasti viime vuosina valloillaan ollutta tiukkapipoista "korkeakiiltoista valkoista, mustaa ja jos nyt ihan villiksi heittäydytään, niin vähän harmaata joukkoon" -tyyppistä sisustusta. Ei minulle, ei ei. Kirppariastiat, vanhat esineet, käsityöt, kaikki kauniisti patinoitunut, pellava, viherkasvit, isot tyynyt, itse tehdyt räsymatot... Ne ovat minun sydäntäni lähellä, muutamia mainitakseni.
Tänään siis auringon voima pakotti ruokapöydällä majailleet Pentikin punostabletit kaikessa ruskeudessaan väistymään (kyseisiä tabletteja voi ihailla mm. edellisen postauksen "jätsikupin" alla), kun tilalle kaapista kaivoin värikyllästetyn, joskus reilu vuosi sitten kirpparilta ostetun poppanan.
Poppana kuvastaa hyvin suurta heikkouttani kirppareilla - käsitöitä. Minun on vain pakko aina pelastaa jonkun taitavien käsien tuotokset talteen. Takaraivossani aina leijuu mielikuva mummosta, joka on taidolla, ajalla ja vaivalla tehnyt upeita käsitöitä, ja sitten perikunta mummon kuoltua kantaa kaikki työt kirppareille. Eihän niitä voi sinne jättää, yksinään kirpparikasoihin. Tervetuloa tänne vain, täältä saa hyvän kodin!
Tämä poppana nyt ei varsinaista suurta käsityötaitoa edusta (kudoin tällaisia itsekin jo ala-asteikäisenä), mutta kirpparin 3 euron hinnalla ei saa lähellekään edes tällaisen materiaaleja hankittua, vaikka itse alusta saakka tekisikin.
Ja katsokaas nyt, kyllähän nuo ihanat karkkivärit piristävät!
Häh, sehän on "jätskiä"!
301-320- blogin Hanna vinkkasi viikonlopun vierailullaan mielenkiintoisesta tavasta tehdä "jätskiä". Kyseessä on jäädytetyn banaanin surauttaminen tehosekoittimella sileäksi, jolloin lopputuloksesta tulee, noh, jätskimäinen.
Minulla oli jääkaapissa pari tummuvaa banaania, jotka eilen illalla kuorin ja paloittelin ja laitoin pakkaseen odottelemaan tätä päivää.
Tänään sitten surautin jäiset banaanikolikot blenderissä sekaisin. Maistoin lopputulosta. Hyvää! Hannan vinkistä tuunasin vielä ja lisäsin joukkoon 1 rkl kaakaojauhoja ja vähän (vajaa 1 rkl) vanilijasokeria. Lopputuloksena "suklaajätski"!
Ajatuksesta innostuneena pilkoin myös Hannan tuoman tuliaismangon pakkaseen. Aion senkin surauttaa jäisenä pyreeksi, haaveena on "mangosorbetti". Tätä en vielä ole kokeillut, mutta raportoin myös tämän kokeilun tulokset tänne. Saas nähdä onnistuuko.
Minulla oli jääkaapissa pari tummuvaa banaania, jotka eilen illalla kuorin ja paloittelin ja laitoin pakkaseen odottelemaan tätä päivää.
Tänään sitten surautin jäiset banaanikolikot blenderissä sekaisin. Maistoin lopputulosta. Hyvää! Hannan vinkistä tuunasin vielä ja lisäsin joukkoon 1 rkl kaakaojauhoja ja vähän (vajaa 1 rkl) vanilijasokeria. Lopputuloksena "suklaajätski"!
Ajatuksesta innostuneena pilkoin myös Hannan tuoman tuliaismangon pakkaseen. Aion senkin surauttaa jäisenä pyreeksi, haaveena on "mangosorbetti". Tätä en vielä ole kokeillut, mutta raportoin myös tämän kokeilun tulokset tänne. Saas nähdä onnistuuko.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)