Rumtopf joulupöydässä

Elokuun lopussa, kun hedelmien satoaika oli parhaimmillaan, tein Rumtofpin eli rommiruukun. Saatatte ehkä muistaakin. Rommiruukku on saksalainen jouluherkku, sillä se saa tekeytyä valmiiksi nelisen kuukautta, eli kun elokuussa satoaikaan valmistaa, niin jouluksi on juuri parahiksi valmista. Se on käytännössä siis sekalaisia hedelmiä ja marjoja hukutettuna sokerihuntuun ja pullolliseen rommia.

Tänään nautimme nyt kesäisen säilöntähetkeni tuloksen joulupäivän päivällisen jälkiruuaksi. Hedelmistä siivilöitiin neste pois. Rommi oli syksyn mittaan muuttunut vadelmanpunaiseksi hedelmälikööriksi. Hedelmät olivat haalistuneet väriltään, mutta kuitenkin säilyttäneet muotonsa ja tunnistettavuutensa.

Siivilöinnin jälkeen pullotimme liköörin ja pilkoin hedelmiä pienemmiksi ja laitoin ne annosmaljoihin. Päälle lusikoin ruokalusikalliset ranskankermaa.

Rumtopf joulupöydän jälkiruokana

Rommi ja sokeri oli säilönyt hedelmät hyvin. Osa oli säilynyt erittäin kiinteinä (aprikoosit) ja osa taas vähemmän (päärynä). Marjoista olin lukenut, että muhjaantuvat helposti, mutta esim. minun ruukkuun laittamat vadelmat olivat säilyneet ihan kiinteinä ja ehjinä.

Parasta ruukussa oli kyllä se muodostunut likööri. Rommi oli lieventynyt makeaksi ja miedoksi jälkiruokajuomaksi. Oli ne hedelmätkin ihan ok, mutta ehkä täytyy myöntää, että voiton vei liemi...

Rommiruukun paras lopputulos - muodostunut hedelmälikööri

Kysyin perheeltä, että kannattiko tehdä ja tehdäänkö toistekin. Kukaan ei nyt mitenkään sanonut, että tämä oli elämänsä paras jälkiruokaelämys, mutta ei kukaan huonoksikaan tuota haukkunut. Ihan hauska säilönnän muoto mielestäni. Saatan tehdä toistekin. Ehkä kuitenkin tarjoilisin hedelmät hyvälaatuisen vanilijajäätelön päällä ranskankerman sijaan.