Kaiken hyvän lisäksi kevät tuo minulla nimittäin myös tullessaan kaksi kotityötä, joista en tykkää. Yleensä en ole kovin kranttu kotitöiden suhteen, mutta nämä kaksi saavat aina pientä aloittamisen tuskaa minussa aikaiseksi.
Ne työt ovat 1) ikkunoiden pesu ja 2) kukkamultien vaihto.
Molemmissa hommissa eniten minua ehkä jurppii se, että niiden suorittamisen jälkeen koko koti vaatii siivousta. Kun pesen ikkunat, ja otan irti verhotangot ja sälekaihtimet niin pölyä leijailee sen jälkeen joka puolella. Kantakaupungin katupölyn pesu lasipinnoilta tekee pesuvedestä pikimustaa ja sitä saa koko ajan vaihtaa pesun aikana. Ikkunalaudat tulevat samalla likaisiksi. Ikkunakarmit pitää pestä. Seinätkin vähän. Ja koko huusholli imuroida siitä verhotankojen pölystä.
Tässä pienessä asunnossa ei ole myös hyvää tilaa vaihtaa kukkamultia. Niiden vaihdon jälkeen joka puolella on multaa - vaikka kuinka olisin muurannut joka paikan sanomalehdillä. Ja taas siivotaan koko huusholli. Tai ainakin keittiö, jossa mullat on vaihdettu. Ja roudataan viidennestä kerroksesta niitä vaihdettuja multia pois taloyhtiön biojäteastiaan.
Ikkunan pesussa tökkii myös se, että täällä kantakaupungissa työ kiittää tekijäänsä ehkä noin kaksi viikkoa. Sitten ikkunoissa alkaa taas jo näkyä katupölyä, siitepölyä tai mitä lie pölyä.
Pakko ne on kuitenkin joka vuosi pestä, sillä muuten ei varmaan läpi näkyisi.
Tällä viikolla olen saanut molemmat työt pois työlistalta. Ja miten hyvä olo nyt onkaan! Nyt ne on taas tehty. Ikkunoista pääsee ihana keväinen valo läpi. Ja kukat kiittää uudesta mullasta (ja siitä valosta).
Ja seuraavan kerran ei tarvitse tehdä kuin vuoden päästä. Todennäköisesti taas hampaita kiristellen, mutta sitten tyytyväisenä, kun homma on valmis.
 |
| Vietnamista tuodusta tuntemattoman hedelmän siemenestä on kasvanut tällainen kasvi. Nyt sillä on uudet mullat. Taka-alalla vastapestyt ikkunat. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti