lauantai 13. huhtikuuta 2013

Kierrätys on kärsivällisyyttä

Taas se todistettiin, kirpparilta löytää mitä vain tarvitsee, jos vain jaksaa odottaa.

Tällä kertaa kyse on soppalautasista. En ole omistanut oikeita keittolautasia koskaan, vaan sopat ja vastaavat on tässä huushollissa aina syöty kulhoista. Vähän sekalaisista - erivärisistä ja erikokoisista, jos porukkaa on ollut enemmän kuin neljä.

Olen jo ajat sitten päättänyt etten lähde kauppaan soppalautasia hakemaan. Sopivat tulevat taatusti vastaan kirpparilla jossain vaiheessa, koska a) kirppareilla pyörii niin paljon astioita ja b) minä pyörin niin paljon kirppareilla.

Oikeastaan sama sääntö pätee kaikkiin astioihin - jos vain jaksaa odottaa, niin yleensä sopivia tulee aina vastaan käytettynä. Usein ei edes tarvitse odottaa kovin pitkään.

Soppalautasten kohdalla projekti on ollut päällä harvinaisen pitkään, sillä olen ollut vähän kranttu. Kiireellistä tarvetta ei ole myöskään ollut, sillä niillä sekalaisilla kulhoilla on pärjännyt siinä sivussa, joten on ollut varaa odotella sopivien tulemista nenän eteen.

Nyt ne sitten eilen tulivat vastaan - kuusi kappaletta raikkaita soppalautasia. Isoja ja jopa vähän raskaita. Sopivat sopan lisäksi mielestäni niin pastalle ja salaatillekin. Ihan priimakuntoisia ja hintaakin koko satsille 10 euroa.

Uusi soppalautanen ja siinä köllöttelevät kiivit, jotka odottavat kypsymistään ikkunalaudalla


Kyllä nyt taas kelpaa.

Uudet lautaset ja perinteinen kevätsiivousprojekti innoittivat vielä siivoamaan keittiökaapitkin läpi. Järjestelin ja pyyhin hyllyt ja sorttasin takaisin kierrätykseen joitain vähemmin käytössä olleita kippoja ja laseja.

Pikkuhiljaa tämäkin huusholli muuttuu sellaiseksi, jota auringon kelpaa valaista.

Pistäydyin myös viime viikon lauantaina lenkin ohessa Kyläsaaren kierrätyskeskuksessa, josta nappasin mukaan kaksi Tapio Wirkkalan Niva-laseja, sellaisia isoja 3.5 dl vetoisia. 4 eurolla ne pyysivät päästä mukaani. Kipusivat ihan suosikeiksi heti, terveisin light-cokiksen ystävä. Kuvassa toimivat lasina itsetehdylle puolukkamehulle, terveisin tyyppi, jolla on pakastimentyhjennysprojekti päällä.

Tapio Wirkkalan Nivaa löytyi Kierrätyskeskuksesta

Samalla kierrätyskeskusreissulla löysin myös nätin tummansinisen mekon Espritiltä, jota ajattelin tarjota siskolleni. Jos ei sovi, niin ehkä äidille.

Onpas ollut taas hyvä kirppariviikko!

5 kommenttia:

  1. Mainioita löytöjä! Kyllä kannatti olla kärsivällinen soppalautasten suhteen, nuohan ovat ihan super-raikkaita. Ja Wirkkalan Niva sopii täydellisesti puolukkamehulle. Liekö samaa aikakautta Vanamon ja Kolmosen kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raikkaus minuakin noissa lautasissa viehättää. Kärsivällisyys palkitaan. :)

      Niva taitaa olla 70-luvun lasia, mutta ihan varma en ole. Usein näin isot lasit on vähän kolhoja, mutta nämä on mielestäni kivat koostaan huolimatta.

      Poista
  2. Iiiihanat lasit! Terveisin vaan toinen PepsiMaxin ystävä :)

    Ja tein tänään mahtavan makuparilöydön: kiivi ja parsakaali. Parsan pikahöyrytin mikrossa. Vähän pippuria ja ripaus suolaa. Nam! vielä, kun olisi ollut tuoreita mansikoita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä onkin kuin tehty pepsille, eihän kukaan tyydy sellaiseen pikkulasilliseen, vaan pitää olla tilaa paitsi juomalle, niin myös jäille. :)

      Tuo kiivi ja parsakaali kuulostaa niin hämmentävälle, että pitää varmaan itsekin kokeilla! Kaavailin itse noista kiiveistä smoothieta. Tulee supervirkistävä aamupala, kun surauttaa pari kiiviä tehosekoittimessa vesitilkan kanssa sekaisin.

      Poista
    2. Kiivismoothieen saa piilotettua helposti myös pakastepinaattia lisäämään rautaa :)

      Poista