Syksyn perinteiset säilöntähepulit

Syksyn tulon huomaa tässä huushollissa (ainakin) siitä, kun alkaa vimmattu säilöntä. Olo on tällä hetkellä vähän jopa ylirasittunut, kun keittiööni pölähti viime sunnuntaina niin valtavan iso korillinen täynnä pieniä täydellisiä herkkutatteja sekä myös iso kestokassillinen omenoita.

Ei siinä mitään, mutta minulla on ollut tällä viikolla joka ilta jotain iltamenoa siten, että olen päässyt kotiin vasta yhdeksän maissa illalla. Säilömishommat onkin menneet ihan yötyöksi - kumpikaan ko. raaka-aineista kun ei mitään monen päivän odottelua kestä. Tatit säilyvät kylmässä ehkä pari päivää ja sitten jo selvästi nahistuvat. Omenat taas olivat puupudokkaita, eli niissä oli mustelmia, jotka leviävät silmissä. Varsinkaan kun mitään sellaista yleellisyyttä kuin paikka jääkaapissa en voinut niille tarjota, pikkuinen kaappi kun oli aivan äyriään myöten täynnä jo tattisadosta.

Olen nyt parin päivän aikana pilkkonut vimmatusti. Soseuttanut. Hillonnut. Kuivattanut.

Tatteja pilkoin kolme pellillistä kuivamaan. Kylppärin lattialämmitys tuli jälleen kerran tässä avuksi, eli laittialämmitys täysille ja pellit lattialle. Kolmessa päivässä kuivaa. Yöllä vessassa käydessä sai puikkelehtia varovasti peltien keskellä. Nyt homma on onneksi ohi.

Tämän lisäksi tein sienipiirakan. Vei ison kasan tatteja, mutta vielä oli sieniä jäljellä. Tein tattipastan. Senkin jälkeen niitä jäi iso kasa. En keksinyt muuta kuin paistaa ne sellaisenaan pannulla - teen ehkä viikonloppuna ruuaksi jauhelihapihvejä ja sienikastiketta. Saavat odottaa jääkaapissa siihen asti.

Omenoista keitin 4 litraa hilloa. Pilkoin, soseutin ja haudutin kolme tuntia uunissa - niin kuin aina teen. Kanelia, vaniljaa ja ruusuvettä mauksi. Nyt on hilloa koko talveksi - paitsi että en oikein edes syö hilloja. No, tuliaiseksi ja pannukakun seuraan, ehkä nuo tuosta talven aikana hupenevat.

Omenoita jäi hilloamisen jälkeen vielä iso kasa. Ajattelin, että teen omenakakun, johon menee mahdollisimman paljon omenaa. Venäläinen sharlotka oli mielessäni, kunnes iltamyöhällä leivontaa aloittaessani huomasin, että reseptissa sanotaan kolme kananmunaa ja minun jääkaapissani niitä on kaksi. Päätin tehdä perinteistä omenahyvettä, eli uunitettua omenaa, jossa kauraseos päällä.

Nyt minulla on 4 litraa omenahilloa, uunivuoallinen omenahyvettä, tattipiirakka, tattipastaa ja tattisosetta. Toivottavasti vähään aikaan ei tule yllätyksenä mitään uutta säilöttävää.

Syksy on säilöjälle kiireellistä aikaa.