keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Kontaktimuovia

No tämä on nyt kyllä jo aikamoista tuuria. Ensin kaksi näennäisesti erillistä anekdoottia:

1. Olen jo täällä maininnutkin, että opiskelen kahtena iltana viikossa portugalia. Menen tunneille suoraan töistä, ja kirjat kulkevat käsilaukussani. Pehmeäkantisina ne luonnollisesti alkavat käytössä nuhjaantumaan erityisesti kulmista. Joka kerta tunnille mennessäni olen ajatellut, että pitää muistaa ostaa kontaktimuovia, jotta saan kirjani päällystettyä. Ja joka kerta ollessani sellaisen kaupan lähettyvillä, josta kontaktimuovia voi ostaa, unohdan asian.

2. Meidän taloyhtiössä on kierrätyshylly. Se on jätekatoksessa sellaisessa erillinen hylly, johon ihmiset saavat tuoda tarpeettomia tavaroitaan ja jättää vaikka luettuja aikakausilehtiä muiden talossa asuvien iloksi. Säännöt menevät niin, että jos viikon päästä tavara ei ole kelvannut kenellekään, niin se pitää viedä pois - joko heittää roskiin tai kierrättää itse eteenpäin. Homma on toiminut tosi hyvin. Tämä onkin iso taloyhtiö ja samaa jätekatosta käyttää isompi porukka ihmisiä. Jaossa on ollut hyvää tavaraa ja olen myös itse vienyt sinnekin välillä pientä kierrätettävää. Ja kotiin olen kantanut mm. pinon Gloria Ruoka ja Viini -lehtiä.

Viikonloppuna viedessäni roskia kierrätyshylly oli muuten tyhjä, paitsi sillä lepäsi jättirulla kontaktimuovia. Kappas! Aikamoista, suorastaan moukkamaista tuuria.

Nyt on opiskelukirjat päällystetty. Siskokin sai muovia omiin kirjoihinsa. Ja rullassa on vielä vaikka kuinka paljon jäljellä.

Pienet jutut osaavat kyllä tehdä välillä olon aika onnekkaaksi.

2 kommenttia:

  1. :D
    Kontaktimuovi on nyt niin pinnalla.
    Mekin ollaan päällystetty viimepäivinä. Se on niin kivaa puuhaa (hulluja on moneen lähtöön), että meinasin jo perustaa päällystysfirman! Harmi vaan, että työt taitais olla aika kausiluontoisia.

    Blogissani on sulle haaste :)

    VastaaPoista
  2. En ollut itse pitkään aikaan päällystänyt kirjoja, mutta muistin näköjään vielä kaikki niksit ja hyvät tuli. Nyt kelpaa kannella kirjoja laukussa.

    Kiitos haasteesta, se oli blogini ensimmäinen. Vastattukin on jo.

    VastaaPoista